Menovinkit Helsinki Horse Fair-messuille!

Maaliskuu on täällä, ja Helsinki Horse Fair-messut ovat jo ensi viikolla! Pari viikkoa sitten koko viikonlopun ohjelma julkaistiin HHF:n sivuilla, ja nyt on oiva aika suunnitella mitä, missä ja milloin on menossa.

Messut huipentuvat tänä vuonna Playsson.netin BlogiExpoon, jossa oli tällä kertaa mahdollisuus äänestää myös suosittuja Instagram-tilejä ja YouTube-kanavia hevosblogien lisäksi. Äänestys sulkeutui 10.3., joten nyt enää jännitetään voittajia!

Uusi hevoslehti RIDE!-toimii messujen virallisena messuextrana, ja se on ladattavissa mobiiliversiona ilmaiseksi jokaiselle messuvieraalle. Kannattaa siis käydä lataamassa lehti, josta näkee kätevästi myös koko messujen ohjelmaluettelon.

Perjantai
Aukioloajat: klo 12-20
Hevosopiston Horse Fair-peli: käy pelaamassa Hevosopiston ständillä tietovisaa ja voita lahjakortteja Vermon Ravikouluun ja opiston tuotepalkintoja!
Aikaa kello kahdestatoista neljään (klo 12-16)
Paikka: 3e38, Hevosopisto Oy
Some-tuttujen handler-kilpailu
Aika: klo 12.30-13.30
Paikka: NoShout Areena
Ben Simonsenin open training
Aika: klo 13.00-14.00
Paikka: Ajalin Areena
Hevosen kavion ja jalan anatomia
Aika: klo 13.30-14.30
Paikka: Kengitys Areena
Aineenvaihduntasairaudet
Aika: klo 13.45-14.45
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Kengityksen merkitys hevosen hyvinvoinnille
Aika: klo 14.45-15.30
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Kansalliset kouluratsastuskilpailut
Aika: klo 15.00-19.00
Paikka: Ajalin Areena
Ratsastajan yksilöllinen istuntavalmenus
Aika: klo 15.30-16.30
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Hammassairaudet
Aika: klo 16.30-17.45
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Eettinen hevosmiestaito
Aika: klo 18.00-18.45
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Mitä kannattaa katsoa korsirehujen analyysituloksista ja mitä arvoista voi päätellä? – Millaista rehua tallilleni?
Aika: klo 18.45-19.15
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Ratsastusjousiammuntanäytös
Aika: klo 19.00-19.30
Paikka: Ajalin Areena
Lauantai
Aukioloajat: 10-19
Ratsastuksen harrastajalle vinkkejä turvallisuuteen
Aika: 10.15-11.00
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Kansalliset kouluratsastuskilpailut – freestyle
Aika: 10.30-14.15
Paikka: Ajalin Areena
Hevosen kivun tunnistaminen
Aika: klo 11.00-11.45
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Ratsastusjousiammunta Suomessa ja maailmalla – Katariina Cozmei
Aika: klo 13.30-14.00
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Haastattelussa FEI:n kouluratsastustuomarit: Tiina Karkkolainen (FEI4*) ja Malgorzata Pawlowska (FEI3*)
Aika: klo 14.00-14.45
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Hevosen ihonhoito ja tyypilliset iho-ongelmat
Aika: klo 15.30-16.15
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Kansalliset esteratsastuskilpailut
Aika: klo 16.00-18.00
Paikka: Ajalin Areena
Hevonen läsnäolon ja turvan tunteen opettajana
Aika: klo 17.00-17.30
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Kuinka sovittaa kenkä oikein kavioon?
Aika: klo 17.30-18.30
Paikka: Kengitys Areena
Sunnuntai
Aukioloajat: klo 10-17
Ravurit esittäytyvät
Aika: klo 10.20-10.30
Paikka: Ajalin Areea
BlogiExpo’19 – palkintojen jako!
Aika: klo 12.00-12.45
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Heinäanalyysin tärkeys
Aika: klo 12.45-13.30
Paikka: Hevoslehti RIDE!:n Infolava
Kansalliset esteratsastuskilpailut
Aika: 13.00-16.00
Paikka: Ajalin Areena
Minne sinä aiot suunnata messuilla?

Ideoita puomitehtäviin!

Viimeisimmästä kirjoituksesta onkin jo vähän aikaa, joten kerrataanpa, mitä kaikkea tänä aikana on tapahtunut! Tammi- ja helmikuun vaihteessa Junnutiimi aloitti videoiden tekemisen Playssonin kanavalle.

Tulevana sunnuntaina kello 16 Playsson.netin Insta-tilille tulee liveä, jossa puhutaan tarkemmin Helsinki Horse Fair -messujen ohjelmasta, ja liven aikana jaetaan tietysti myös messulippuja ja muita yllätyspalkintoja! Arvontoihin pääsee osallistumaan @junnutiimiplaysson tai @playssonnet-tilillä olevan Insta-kuvan kuvateksissä olevien ohjeiden mukaan.

Näistä kuulumisista päästäänkin pitkänä aasin siltana puomitehtävien esimerkkeihin. Puomitehtävät ovat siitä todella hyviä, että niitä voi tehdä kaikissa askellajeissa ja useasti viikossa, sekä minkä tasoisella hevosella vain. Lisäksi puomitehtävistä voi tehdä oman tyylisiään, helppoja kuin haastaviakin.

Puomeja ratsastaessa on tärkeää, että lähestyt hevosen kanssa puomeja suorassa ja keskeltä. Ratsasta siis tiet niin, että ehdit suoristaa hevosen ennen puomeja.

Yllä olevien puomitehtävien lisäksi puomeja voi hyödyntää ja lisätä perusharjoituksiin ja -tehtäviin.

Kiemuraurat: Lisää yksi tai kaksi puomia jokaiselle kiemurauran ”lyhyelle sivulle”. Laittaessasi yhden puomin voi lisätä puomin lyhyen sivun keskelle, voit tehdä vaikka nopean raviin siirtymisen ennen puomia, ja hidastaa käyntiin puomin jälkeen. Kun nopea ravisiirtyminen onnistuu, voit vaihtaa raviin siirtymisen käyntiin siirtymiseksi, ja nostaa puomin jälkeen taas ravin.

Tahti ja tempo: Ratsastaessa puomeja hevosen tulisi pysyä samassa tahdissa tai temmossa, eikä hevonen saa hidastaa vauhtiaan ennen puomeja, puomeilla tai puomien jälkeen. Keskity siis ratsastaessa puomeja siihen, että hevonen etenee samassa temmossa, kuin siltä pyydät.

Ekologisia valintoja

Viime vuonna mediassa esiintyi toistuvana aiheena ekologisesti eläminen ja omien valintojen merkitys. Ihmisiä on maapallolla arviolta melkein 8 miljardia, ja tämän määrän joukossa yhden ihmisen valinnat voivat tuntua mitättömiltä. Pienet teot ovat pieniä tekoja, ja suuret teot suuria tekoja, ja ne kantavat suurempiin mahdollisuuksiin.

Yhden ihmisen valinnasta lähtee kuitenkin lumipallo pyörimään. Yksi ihminen aloitti vegaanisen ruokavalion, ja nyt vegaaniruokavalio on niin yleinen, että jopa pikaruokaravintolassa on vegaaninen vaihtoehto. Ekologisesti eläminen ei tarkoita, että kaikki valinnat pitäisi tehdä ekologisin menetelmin. Aloita pienistä askelista.

Ekologisia valintoja pystyy tekemään miettiessään ruokaostoksiaan, sähkön käyttöään, matkustamistaan ja harrastamistaan. Myös hevosharrastuksessa pystyy tekemään ekologisia valintoja.

Ai miten? No, minäpä kerron.

Älä osta tarpeettomia varusteita Hevosharrastusta aloittaessa moni miettii, mitä varusteita tarvitsee ostaa. Varusteet, jotka ovat ”pakollisia”, on ratsastuskypärä, -housut, -hanskat sekä tallille ja ratsastukseen sopivat kengät.

Kirpputorit Hevosharrastus on melko kallista, ja niin myös varusteisiin menee helposti satoja euroja. Jotkin varusteet pystyy ostamaan kirpputoreilta, mutta esimerkiksi ratsastuskypärä täytyy ostaa itse. Vaikka ostaja sanoisi, ettei kypärä ole tippunut kertaakaan, uusi kypärä on aina turvallisin vaihtoehto – ja ratsastajan yksi halvin turvavakuutus. Kirpputoreilta voi ostaa ratsastushousuja ja tallikengät, ja säästää helposti ainakin 100€:a.

Kuivikkeen valinta Karsinan kuiviketta miettiessä on hyvä miettiä sen ekologisuutta, ja siitä mahdollisesti muodostuvaa jätettä. Turve sitoo todella hyvin ammoniakin hajun ja nesteen, ja se maatuu nopeasti ja soveltuu hyvin pelloille. Kuivikkeena ollutta turvetta pystyy siis käyttämään pelloilla hyvänä lannoitteena. Olki antaa hevoselle pehmeän ja lämpimän patjan, muttei se ime nestettä niin hyvin, ja sen menekki on suuri. Kutterista ja sahanpurusta lannan erottaa helposti, mutta huonon ammoniakin sitomiskyvyn vuoksi kutteria ja sahanpurua tarvitsee paljon. Kutteri ei sovellu hyvin pelloille.

Tallille kulkeminen Monet tallit rakennetaan nykyään julkisten kulkuyhteyksien lähelle, eli tallille pääsee helposti busseilla. Busseilla liikkuminen on parempi vaihtoehto, sillä samassa bussissa kulkee enemmän ihmisiä ja liikenteen päästöt ovat pienempiä.

Luonnonyrtit Hevosen luonnonmukainen ruokinta perustuu luonnosta löytyviin yrtteihin. Luonnonyrtit siis soveltuvat hevoset ruokavalioon yleensä paremmin, kuin kaupan valmisteet. Luonnonyrtit ovat myös halpoja. Lisäksi luonnonyrttejä pystyy tekemään itse esimerkiksi kuivattamalla ruusunmarjoja ja nokkosta.

Anna laitumen levätä Onko hevosesi vuodesta toiseen samalla laitumella? Olisiko sinulla mahdollisuutta laitumen vaihtamiseen muutaman vuoden välein? Kun laidun saa levätä, se saa kasvaa rauhassa ja saa kasvattamiensa kasveista sokeria ja energiaa seuraavan vuoden kasvamiseen. Näin laidun säilyy hyvänä monta vuotta.

Yhteiskyydit Julkisten kulkuvälineiden käytön lisäksi voit mennä kilpailuihin ja valmennuksiin toisen samalta tallilta lähtevän ratsukon kanssa. Trailerissa matkustava hevosesi saa matkaseuraa, ja niin myös sinä saat kyytiisi jonkun, kenen kanssa jakaa fiiliksiä ennen valmennusta tai kilpailuja, ja niiden jälkeen.

Yllä mainittujen esimerkkien lisäksi ekologisia valintoja, joita pystyy tekemään hevosharrastuksessa, on monia. Ovien sulkeminen heti talliin tullessa on jo yksi asia, millä säästät sähköä sekä rahaa.

Käytätkö sinä jo joitakin näistä tämän listan esimerkeistä?

Artikkeli kategoriassa

Ratsastajan kunnon nostaminen

Kysyin teiltä Instagramissa (@junnutiimiplaysson) haluaisitteko vinkkejä kunnon kohotukseen vai puomitehtäviin, ja vinkit kunnon nostamiseen voittivat 54%:lla. Tulen siis tässä postauksessa jakamaan teille erilaisia liikevinkkejä siitä, miten kuntoa saa nostettua.

Yleisesti ajatellen kuntosi nousee joka kerta, kun urheillessasi hengästyt. Se voi olla kymmenen kilometrin pyöräilymatka tallille tai jyrkkää ylämäkeä käveleminen.

Muista pitää aluksi treenikerrat lyhyinä ja lisää treeniaikaa vaikka joka toinen kerta 5-10:llä minuutilla.

  • Askelkyykky – alavartalon vahvistus

Helpompi versio:  Astu yksi askel eteen/taakse ja kyykkyyn molemmilla jaloilla vuorotellen. Toista liikettä 15 kertaa. Haastavampi versio (askelkyykkyhyppy): Hyppää yksi askel eteen ja kyykkyyn vuorotellen molemmilla jaloilla. Toista liikettä 20 kertaa.

  • Punnerrukset – ylävartalon vahvistus

Helpompi versio: Punnerra pitäen kädet pöydällä tai sohvan reunalla, jolloin liike ei ole niin voimakas. Lisäksi voit pitää polvet maassa, eli tehdä naisten punnerruksia. Tee 15 punnerrusta. Haastavampi versio: Punnerra kädet maassa. Kun olet saanut tarpeeksi voimaa käsiin, voit alkaa tekemään liikkeestä haastavampaa tehden miesten punnerruksia. Tee 20 punnerrusta.

  • Linkkuveitset – keskivartalon vahvistus

Helpompi versio: Asetu makaamaan selällesi ja lähde nostamaan samaan aikaan ylävartaloasi ja toista jalkaasi ja hipaise jalkaasi ilmassa. Nostele molempia jalkoja vuorotellen. Toista liikettä viisitoista kertaa. Haastavampi versio: Asetu makaamaan selällesi ja lähde nostamaan samaan aikaan ylävartaloasi ja molempia jalkojasi ylös ja hipaise molempia jalkoja ilmassa. Toista liikettä kaksikymmentä kertaa.

  • Lantionnosto yhdellä jalalla – keski- ja alavartalon vahvistus

Asetu selin makuulle, laita toinen jalka koukkuun ja nosta toinen ylös, ja lähde nostamaan lantiota ylös reisilihaksilla, ja laskeudu hitaasti alas. Jos haluat tehdä liikkeen helpommalla versiolla, voit pitää molemmat jalat koukussa. Toista liikettä 15 kertaa.

Oliko vinkeistä apua? Kuinka moni treenaa paljon kotoa käsin?

Haastattelussa ratsastuskeskuksen omistaja Tiina Vainikainen

”Olen Tiina Vainikainen, nuorekas keski-ikäinen master-ratsastuksenopettaja ja talliyrittäjä, joka harjoittaa yritystoimintaa Rautalammin ratsastuskeskuksella ja siinä sivussa opettaa myös Suomen suurimman, vanhimman, kauneimman ja parhaan (sekä vaatimattomimman) ratsastuslukion opiskelijoita niin ratsastuksessa kuin muussakin hevostoiminnassa. ”
Kuinka sinusta tuli ratsastuskeskuksen omistaja/pitäjä?
”Minusta tuli ratsastuskouluyrittäjä vuonna 2004, kun perustimme osakeyhtiön, joka alkoi vastata Rautalammin ratsastuskeskuksella harjoitettavasta yritystoiminnasta. Sitä ennen olin ollut muutaman vuoden ”tavallisena” palkallisena ratsastuksenopettajana sekä Rautalammin ratsastuskeskuksella ja aiemmin myös muilla ratsastuskouluilla niin pohjoisemmassa kuin eteläisemmässäkin Suomessa.”
Millaisia hyviä ja huonoja puolia työssä on?
”Työn hyviä puolia ovat ihanat asiakkaat ja työkaverit, niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin. Hevosten hyvinvointi ja edistyminen koulutuksessaan tuovat paljon iloa ja onnea, samoin kuin ratsastajienkin. Vastuullisuus ja se, että kokee pystyvänsä auttamaan muita, on pääasiassa todella hienoa. Lisäksi nautin kovasti siitä, että saan olla osaltani kehittämässä ratsastuskoulu- ja hevostoimintaa ja pystyn kehittymään koko ajan myös itse.
Hankalia puolia työssä ovat mm. alan kustannusrakenne ja kuormittavuus, minkä vuoksi jokaisen euron vuoksi joutuu tekemään paljon töitä eikä hevosia pysty ”sammuttamaan” aktiiviajan ulkopuoliseksi ajaksi, vaan ne on hoidettava ja niille on ostettava rehut ja kuivikkeet, vaikka asiakkaat olisivatkin viettämässä joulua tai juhannusta. Huolta aiheuttaa tietenkin myös hevosten mahdolliset sairastumiset tai loukkaantumiset tai muu huonovointisuus. Onneksi meillä on kuitenkin hyvä yhteistyöverkosto ja eläinten terveydenhoitopalvelut.
Myös Suomen ihanat neljä vuodenaikaa koettelevat toisinaan, kun raavit niitä syksysateessa kastuneita ja kuraantuneita hevosia märkine loimineen tarhasta tai talven pakkanen on jäädyttänyt sekä vesiputket että portin kahvan tai kesähelle tuo tullessaan kilometrin kokoiset paarmat… Onneksi kaikki on kuitenkin vain väliaikaista. =)”
Sopisiko sinusta työhösi kaikki ihmiset, vai vaatiiko työ mielestäsi jotain tiettyä luonteenpiirteitä?
”Hevosalan töissä ei mielestäni tarvitse olla (hevos)hullu, mutta siitä on varmasti apua. Lähes jokaisella hevosalalla työskentelevällä on taustallaan alan harrastus, ja se on sekä hyvä että huono asia. Parhaillaan saat rakkaasta harrastuksestasi itsellesi työn, mutta jos sekä työ että harrastus kuormittavat Sinua 24/7, ei se tee hyvää fyysiselle eikä henkiselle terveydelle. Moni hevosalalla työskentelevä onkin viime vuosina palanut loppuun. Siksi tässä työssä olisi hyvä muistaa pitää huolta myös itsestään ja rakentaa yritys niin, ettei sen työt kuormita ketään työntekijää liikaa.
Työntekijän luonteenpiirteistä tärkeimpinä pitäisin nöyryyttä, maalaisjärkeä ja positiivisuutta. Epäkohtia löytyy aina ja kaikkialta, jos niitä oikein halutaan lähteä kaivelemaan.”
Milloin tiesit, että pitäisit joskus ratsastuskoulua? Oliko se hartaasti odotettu haave?
”Ratsastuksenopettaja oli kyllä haaveammattini. Toki nuorempana haaveilin myös tiskaajan ja kukkien kastelijan urasta… =) Kaikki koulutukseni on tähdännyt ratsastuksen opetukseen ja yritystoimintaan. Olen päässyt jo melko pitkälle, mutta vieläkin haen aktiivisesti lisäoppia.”
Mitä työhösi yleensä kuuluu päivittäin?
”Päivittäisiin työrutiineihini kuuluvat yrityksen hallinnolliset tehtävät (mm. laskutus, laskujen maksu, tuntikirjanpito…), asiakaspalvelu ja ratsastuksen opetus. Toki teen myös tallihommia ja autan tilojen huollossa ja kaikkea, mitä tarvitaan.”
Harrastatko hevosia työsi ulkopuolella?
”Hevosia en enää varsinaisesti harrasta työni ulkopuolella, koska koen sekä töideni että perheeni kärsivän siitä. Aiemmin olen kyllä harrastanut niin omilla kuin asiakkaidenikin hevosilla ja kisannut kaikissa ratsastuksen olympialajeissa myös muutaman vaativankin luokan. Se kaikki on kuitenkin ollut myös osa omaa oppimistani, jota olen sitten voinut jakaa myös asiakkailleni. ”
Lopuksi: mitä haluaisit sanoa alastasi haaveilevalle?
”Hevosalasta haaveileville haluaisin sanoa, että yrittäkää päästä seuraamaan alan oikeita ammattilaisia omassa työssään ja päästä harjoittelemaan työntekoa talleille, mitä johdetaan ammattimaisesti. Silloin saatte kuvan alan realismista, jonka jälkeen voitte päättää, haluatteko toimia niin itsekin. Tai toinen vaihtoehto on odottaa lottovoittoa tai muuta rikastumista, jolla voi rahoittaa harrastuksensa. Sekä hevosia pitävällä harrastajalla että ammattilaisella pitää kuitenkin olla sen verran rahaa, että voi huolehtia sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnista.”

Haastattelussa satulaseppä Lina Lagström

Hevosalan eri ammateista kertova haastattelusarja alkaa! Ensimmäisessä osassa tutustutaan satulasepän työhön Linan kertoman perusteella.

Lina Lagström:

Nimeni on Mikaelina Lagström, mutta käytän kutsumanimeäni Lina. Olen ammatiltani satulaseppä, asun Loviisassa ja toimialueeni on Uusimaa sekä Kymenlaakso. Minulla on kaksi omaa hevosta: connemaranponitamma Hagelunds Vanillah ja oldenburginhevostamma Pasadena.

Lina ja oldenburgtamma Pasadena kesällä vuonna 2016.
Kuinka sinusta tuli satulaseppä?
”Opiskelin vuonna 2004 Ypäjän Hevosopistolla ratsastuksenohjaaja-linjalla, ja koulutukseen kuului nahkaisen talutushihnan valmistus. Innostuin nahkatöistä ja kävin sitten lyhytkursseilla. Vuonna 2008 pääsin vihdoin Ypäjälle opiskelemaan alaa, ja valmistuin vuonna 2009 hevosenhoitajaksi, erikoistuen varusteiden valmistukseen ja korjaukseen. Valmistumisen jälkeen opiskelin historiallisia nahkatekniikoita (mm. parkitsemista) Axxell Kuggomissa ja sen jälkeen pääsin työharjoitteluun Valjasverstas Gaselliin, Kirsi Kivirannalle. Vuonna 2011 perustin oman yrityksen, Pegazos. Vuonna 2013 Ypäjällä alkoi ensimmäinen ammattitutkintolinja valjassepille. Satulansovituksessa ja satulantoppauksissa opettajana toimi Englannista Kay Hastilow (Master Saddler, Qualified Saddle Fitter and Past President of The Society of Master Saddlers).
Satulansovitus oli muutenkin kiinnostanut jo aikaisemmin, koska äitini kasvattaa poneja ja poneille ei aina ollut aivan helppoa löytää sopivia satuloita.
Keväällä 2015 aloitin yhteistyön Vixen Oy:n Karin Rosenlewin kanssa, ja häneltä sain ja saan paljon oppia satulansovituksesta. Hän on ensimmäinen suomalainen, joka suoritti Englannissa Society of Master Saddlers Qualified Saddle Fitter-tutkinnon. Hänen kanssaan olen myös päässyt tutustumaan satulanvalmistajiin (Italiassa ja Englannissa) ja saanut heiltä lisäoppia. Olen myös osallistunut erilaisille satulansovituskursseille sekä täällä kotimaassa että ulkomailla. (Lista kursseista löytyy nettisivuiltani www.pegazos.net).”
Millaisia hyviä ja huonoja puolia työssäsi on?

”Hyviä puolia ovat erilaisten ratsukoiden tapaaminen ja auttaminen satulaongelmissa, sekä tiedon jakaminen. Huonoja puolia on, kun joudun antamaan asiakkaalle huonoja uutisia – esimerkiksi jos rungontarkastuksessa ilmenee suurempia vikoja. Hyvä puoli siinä on että viallinen satula ei enää pääse käyttöön, eikä täten enää aiheuta hevoselle/ponille epämukavuutta tai haittaa.”

Sopiiko sinusta työhösi kaikenlaiset ihmiset – vai vaaditaanko työssä joitain tiettyjä luonteenpiirteitä?
”Työ vaatii samalla sekä nöyryyttä että itsevarmuutta. Se vaatii myös tarkkuutta, asiakaspalveluhenkisyyttä sekä kykyä lukea hevosta. Kommunikaatiokyky on myös tärkeää, koska sinun pitää osata sekä kuunnella asiakasta että osata kertoa selkokielellä satuloista ja satulansovituksesta. Myös ymmärrys siitä, että satula ja muut varusteet ovat vain yksi (erittäin tärkeä) osa kokonaisuutta. Yhteistyökyky muiden hevosalan ammattilaisten kanssa on myös tärkeää.”
Missä kuulit alastasi ensimmäisen kerran? Tiesitkö jo silloin, että sinusta tulisi satulaseppä?
”Ensi kosketus valjassepän työlle tuli Ypäjällä. Nahkatöistä innostuin heti, mutta satulasepän työ tuli mukaan myöhemmin. Koulutuksen myötä kiinnostus lisäkoulutukseen siis kasvoi.”
Mitä työhösi kuuluu yleensä päivittäin?
”Satulansovituksia sekä satuloiden arvioimista, avaamista, toppausta ja korjausta. Mikään päivä ei ole samanlainen,  koska jokainen hevonen, satula ja ratsastaja ovat erilaisia.”
Harrastatko hevosia työn ulkopuolella?
”Kyllä, olen kasvanut ponien kanssa ja se on elämäntapa. Tällä hetkellä omistan toisessa polvessa omakasvatti connemaratamman Hagelunds Vanillahin joka on kantavana ja varsoo toukokuun loppupuolella, sekä oldenburgtamma Pasadenan jonka kanssa yritän ehtiä valmentautua ja hieman kisata koulua.
Lisäksi pihapiirin tallista löytyy äitini ja siskoni connemaroja sekä pari yksityistä hevosta.”
Onko sinulla jotain, mitä haluaisit jakaa työstäsi?
”Haluan jakaa tietoutta satulan ja muiden varusteiden sopivuuden tärkeydestä, sekä varusteiden huollon ja turvallisuuden tarpeellisuudesta. Turvallisuus ja eettisyys kulkee tällä alalla vahvasti käsi kädessä. Suomen Valjas- ja Satulasepät ry:n puheenjohtajana haluan myös valistaa sekä ammattikuntaa että yleisöä laadukkaasta satulasepän työstä.”
Viimeinen kysymys: mikä on paras vinkkisi alalle opiskeluun?
”Ikinä ei ole valmiiksi oppinut! Suomessa pystyy nykyään jo kouluttautumaan kohtuullisen hyvin alalle, mutta suosittelen lisäkoulutusta ulkomailla. Jatkuva lisäkoulutus kannattaa. Uusia tutkimustuloksia saadaan koko ajan, satulat kehittyvät koko ajan ja hevoset muuttuvat koko ajan.”

Haastetehtäviä sinulle ja hevosellesi tulevaan kesään!

Olet ehkä käynyt jo täydentämässä ratsastuskoulun siivoustalkooväkeä ja päässyt kärräämään kottikärryjä laitumen ja lantalan väliä tulevaa kesää varten? Tai päässyt nauttimaan itse lanatusta kentästä ja selkää lämmittävästä auringosta metsäpoluilla? Koulusta pääsee pian ansaitulle lomalle, mutta vielä on muutamia viikkoja aikaa suunnitella oma kesän ämpärilista, eli summer bucket list!

Tässä kirjoituksessa jaan muutamia haasteita, jotka määräytyvät lempihevosesi syntymävuoden ja sen iän/koulutuksen perusteella. Tekstin lopussa on lisäksi 15 muuta haastetta, jotka voit halutessasi poimia omaan kesälistaasi!

Ratsastukseen liittyvä haaste:

Ota selvää, minä vuotena lempihevosesi on syntynyt. Katso syntymävuoden viimeistä numeroa (0-9). Katso alla olevasta listasta numeroa vastaava haaste ja toteuta se parhaasi mukaan! Voit valita myös oman syntymävuotesi.

0: Suunnittele koulurata hevosen alkukirjaimen mukaan. Radan ei tarvitse olla hirveän vaikea, vaan se voi koostua askellajiin siirtymisestä, kiemuraurista tai tempon vaihtelusta. Käytä mielikuvitustasi! Jos hevosen nimi alkaa esimerkiksi A-kirjaimella, voit aloittaa radan E-kirjaimen kohdalta harjoitusravissa ja lähteä C-kirjaimen kohdalta kohti lyhyen sivun B:tä. Tee suunnanvaihdos täyskäännöksen kautta kohti C-kirjainta, ja tee R-kirjaimen kohdalta kohti S:ää pohkeenväistö.

1: Hyppää ilman satulaa. Esteenä voi olla pieni ristikko, tai halutessasi voit suorittaa vaikka kokonaisen radan ilman satulaa!

2: Ratsasta käsiäsi sivulla pitäen.  Harjoittele tasapainoasi ja muiden kuin käsiapujen käyttämistä!

3: Ratsasta maastossa ilman satulaa – äläkä unohda pitkiä laukkapätkiä!

4: Uita hevosta selästä käsin.

5: Kokeile vikellystä; laukkaa takaperin istuen ja nouse seisomaan hevosen selässä!

6: Harjoittele hevosen kanssa jotain uutta ja kokematonta – ratsasta laukassa ja kierrä vesitynnyreitä, ota pellolla päästä päähän laukkaspurtti ja pyydä jotakuta mittaamaan hevosen kilometrinopeus sen perusteella!

7: Käy ainakin yhdellä valmennustunnilla.

8: Tee lista tälle vuodelle: kirjaa ylös missä haluaisit kehittyä, kuinka moniin kisoihin yrität päästä vuoden aikana ja kuinka monta kertaa aiot käydä tallilla.

9: Tee vaellusseikkailu! Onko maastoreittienne lähistöllä laavua tai kotaa? Ratsasta sinne, ja laita hevosen suitsien päälle tai alle riimu, jotta saat hevosen hyvin ja turvallisesti kiinni.  Ota mukaan tulentekovälineet ja jotain ruokaa. Voit paistaa hevosystävällesikin vaikka omenan tai banaanin! Äläkä unohda pyytää ystäviäsi mukaan!

Ajamiseen liittyvä haaste:

Nuori/ei ajolle opetettu hevonen: Oletko opettamassa nyt nuorta hevosta kärryjen eteen, tai haluaisitko opettaa jotain uutta hevosellesi? Ajo-opetuksessa hevosta opetetaan takaapäin työskentelyyn ohjasajamalla. Ohjasajoon tarvitset ohjasajovyön, suitset (ilman ohjia) ja kaksi pitkää liina, esimerkiksi kaksi juoksutusliinaa.

Kärryjen edessä kokeneempi hevonen: Ota treenin aiheeksi hyvä vauhti. Voit mennä ajamaan radalle tai tielle. Ota 10-15 minuutin alkulämmittely, mutta mikäli hevonen on vanhempi, ota vähän pidempi lämmittelyaika.  Tämä harjoitus riippuu siitä, onko hevosella hyvä kunto: olisiko hevonen valmis juoksemaan seuraavan kilometrin, vai hengästyykö hevonen jo muutaman sadan metrin ravipätkästä? Harjoitus on tämä: mieti vauhti, mitä hevonen jaksaa mennä pidemmän aikaa ja työstä sitä. Jos askellaji on esimerkiksi käynti, työstä hevonen tekemään hyvää ja tahdikasta askellusta.

Muuta täydennystä kesäsi tehtävälistaan:

  • Nuku yö tallilla
  • Pese hevosen varusteet, suojista harjakoppaan ja satulahuopiin ja loimiin
  • Käy islanninhevosvaelluksella/vaelluksella ulkomailla!
  • Ota teemakuvia hevosen kanssa
  • Pidä piknik hevosen/hevosten laitumella
  • Käy geokätköilmemässä hevosen kanssa! Kulje hevosella ratsain tai kärryin.
  • Kokeile lännenratsastusta
  • Käy ratsain tai ajaen tilaamassa pikaruokaravintolan autokaistalta syötävää 😉
  • Kuvaa koostevideo kesälomastasi
  • Pyöräile tallille – hyödynnä hyvä sää ja pidä kuntosi hyvänä muunkin urheilun avulla!
  • Opeta hevoselle jokin uusi temppu
  • Opettele laittamaan hevonen hienoksi: opettele tekemään sykeröt tai verkkoletti hevosen harjaan, ja koristele se voikukilla tai päivänkakkaroilla!
  • Käy irtojuoksuttamassa/-hypyttämässä hevosta!
  • Hyppää uusi este-ennätys
  • Osallistu ainakin yhteen kilpailuun/ravilähtöön!

Hevoseen pettyminen

Hevoseen pettymisessä on usein kyse väärinkäsityksestä hevosen ja ratsastajan välillä. Hevoseen voi pettyä monessa asiassa, muun muassa:

  • jos sen luonne ei ole sellainen, mitä ratsastaja odottaa tai se ei käyttäydy kuten ratsastaja toivoisi
  • jos ratsastajan odotukset eivät toteudu
  • jos ratsastaja ei koe pärjäävänsä hevosen kanssa

Hevonen on luonteikas ja iso persoonallinen eläin. Jokainen hevonen on erilainen, ja sitä täytyy lähestyä eri tavoin. Vain taidot eivät tee hevosesta taitavaa hyppääjää tai ilmava-askeleista kouluratsua, vaan sen koulutus, motiivi, keskittyminen, ja nuoresta hevosesta alkaen luotto ihmisiin ja ratsastajaan.

Hevosen mahdollinen aiempi huono käytös on historiaa, eikä sitä tarvitse jäädä pohtimaan ja miettimään. Hevonen toimii vaistojensa mukaan ja tekee sen mitä ensimmäisenä sen mieleen tulee – jos hevonen pelästyy, se päättää paeta eikä mieti miten ratsastajalle käy tai saako se sitten ratsastuksen jälkeen porkkanan palkinnoksi.

Tärkeintä on, että ratsastaja on se kenen ohjeita ja apuja hevonen kuuntelee. Itsekseen askellajeja ja ratsastusteitä vaihtava hevonen on vaaraksi sekä ratsastajalle, että muille samassa tilassa oleville.

Hevoseen ei ole tarvetta pettyä huonon kisasuorituksen vuoksi. Kilpailut ovat sekä ratsastajalle että hevoselle normaalista poikkeava tapahtuma. Ne eivät ole ratsastustunti, vaan paikka jossa katsomaan hevosen edistymistä aiempiin tuloksiin.

Kilpailukammoinen ratsastaja vaikuttaa myös hevosen suoritukseen. Hevonen aistii ihmisen epävarmuuden ja stressaantuu ja hermostuu siitä, jolloin kilpailukokemus on molemmille epävarma ja ahdistava kokemus.

Iloinen ja tyytyväinen hevonen voittaa enemmän kilpailuja sekä on mukavampi ratsastettava, kuin huonovointinen hevonen. Vaikka hevonen osaakin tulkita ilmeitä ja tunteitasi, se ei pääse pääsi sisälle. Jos olet unohtanut kouluradalla laukannoston voltin jälkeen tai pidättää hevosta esteelle tarpeeksi, hevonen ei pysty kuvittelemaan että niin olisi käynyt. Hevonen ei korjaa virhettäsi koskaan sataprosenttisesti. Tilanne ei ole hevosen aiheuttama, eikä siitä tarvitse hevosta syyttääkään.

Jos olet jostain syystä vihainen, älä pura sitä hevoseen. Ennen karsinaan menemistä hengitä syvään, ja tasaa hengityksesi. Voit mennä tallin ulkopuolelle ja tömistellä tallitiellä ja hyppiä tasajalkaa, tai tehdä pienen kävelylenkin ja puhua normaalilla äänellä itsellesi, mikä sinua ärsyttää, minkä takia ja mistä johtuen. Vaikka äkkiseltään ei uskoisi, se helpottaa oloa todella paljon.

Miten muutoin hevosta voi liikuttaa ja aktivoida, kun ratsastamalla?

Hevonenkin kaipaa silloin tällöin jotain uutta ja normaalista poikkeavaa tekemistä, jotta se ei tylsistyisi.

Listasin alle pienissä kategorioissaan asioita, mitä tiettynä vuodenaikana tai hevosen ikävuosina voi hevosen kanssa tehdä.

Nuori hevonen (n. 1-3-vuotias)

✖ Ohjasajo

  • Ohjasajossa hevosta työstetään maasta käsin pitkien ohjien avulla. Ohjasajossa ihminen kävelee hevosen perässä ikään kuin ajaisi, vaikka kärryjä ei olekaan.
  • Mikäli hevonen on tarkoitus opettaa ajolle, ohjasajo on hyvä keino alkaa totuttamaan hevosta ajatukseen, että sen takana kulkee ihminen ynnä muuta.

✖ Vapaana laukkaaminen (ns. ”irtojuoksutus”)

  • Irtojuoksutuksen ideana on, että hevonen päästetään vapaaksi esimerkiksi maneesiin tai kentälle purkaamaan energiaansa sekä tutustumaan paikkaan.

✖ Irtohypytys

  • Irtohypytyksessä maneesin tai kentän pitkien sivujen urille on rakennettu esteitä. Hevonen ohjataan estekujalle taluttamalla, josta se jatkaa matkaansa ja hyppää kaikki esteet. Hevonen voidaan opettaa pysähtymään kujan jälkeen, tai opettamaan se menemään suoraan taas kujalle uudelleen.

✖ Juoksutus

  • Juoksuttaessa hevonen juoksee ympyrällä liinassa juoksuttajan ympärillä. Juoksuttaja voi käyttää apunaan juoksutusraippaa, sekä ääntään.
  • Juoksuttaminen on hyvä tapa tutustua hevoseen ennen sisäänratsastusta. Hevosta juoksuttaessa huomaat, onko hevonen laiska vai aina valmiina töihin, ja että keskittyykö se tekemiseen. Juoksuttaessa hevosta voi totuttaa mm. satulaan.

✖ Maasta käsin ratsastus

  • Maasta käsin ratsastaessa ihminen ihminen kulkee hevosen vasemmalla puolella lavan kohdalla ja oikea käsi hevosen sään ylitse. Maasta käsin ratsastaessa hevonen tottuu taaempana kulkevaan ihmiseen ja johtaviin (kääntyminen) ja pidättäviin (pysähdys) ohjasotteisiin.

Aikuinen hevonen (n. neljännestä vuodesta eteenpäin)

✖ Maastakäsin ratsastus

  • Maasta käsitellen voi tehdä monia asioita. Maasta käsittelyssä voidaan hyödyntää ja kasvattaa hevosen lihaksia. Asioita, mitä hevonen kanssa maasta käsitellen voi tehdä, on esimerkiksi;
  • Takalihaksilla kääntyminen
  • Ihmisen ympärillä käveleminen
  • Pohkeenväistö
  • Kumartaminen

Kesä

✖ Uittaminen ja hevosen uimaan vieminen

  • Hevosta voi uittaa joko selästä, tai hevosen voi laittaa esimerkiksi veneen perään. Uittaessa on kuitenkin tärkeä huomioida, että menee aina rantaanpäin. Uiminen on todella hyvä liikuntamuoto, jossa hevonen joutuu käyttämään selkälihaksiaan ja keuhkojaan eritavoin kuin yleensä.

Talvi

✖ Potkukelkkailu

  • Hevonen liinan päähän, potkukelkka alle ja menoksi! Potkukelkkailu yhdellä kädellä kehittää omaa tasapainoasi ja lihasten koordinaatiokykyä huimasti. Potkukelkkailuun liittyy kuitenkin myös mahdollisia vaaratilanteita. Niiden välttämiseksi on hyvä;
  • ottaa hevoselle riimunnaruun sijaan juoksutusliina tai mahdollisesti muu pidempi liina
  • tuntea alue, jonne on menossa
  • tietää, miten hevonen reagoi mahdollisiin vastaantulijoihin – autoihin, ihmisiin, koiriin ja esimerkiksi traktoreihin.