Raviurheilusta Ummikoille!

Suur-Hollola Ajo 2015

Junnutiimin blogin lukijoihin taitaa lukeutua paljon myös raviurheilusta kiinnostuneita ihmisiä, sekä jo raviurheilua aktiivisesti harrastavia. Raviurheiluun on monella omat ennakkoluulonsa,  useimmiten tietämättömyyden tai huonojen kokemusten myötä. Raveja ja ravihevosia harrastava saa yleensä enemmän negatiivista palautetta, kuin positiivista. Mutta mitä raviurheilu sitten tarkalleen ottaen on?

Raviurheilu on yksi suomen suosituimmista urheilulajeista. Vuosittain noin 800 00 katsojaa seuraa raveja paikan päällä raviradalla. Nykyään raveja pystyy seuraamaan etäpisteiltä ja internetin välityksellä Toto-Tv:n kautta. Raviurheilussa eli raveissa on kyse hevosilla ravia ajaen käytävistä nopeuskilpailuista, joissa palkintona on rahaa. Myös ratsastettuja lähtöjä eli monte- lähtöjä järjestetään. Monet ihmiset saattavat sekoittaa raviurheilun laukkaurheiluun, mutta ne eivät ole sama asia. Raviurheluun kuuluu olennaisena osana vedonlyönti, Toto-peli  eli hevosten pelaaminen rahalla.

Suur-Hollola Ajo 2015

Raviurheilussa käytetään  ravureiksi erityisesti jalostettuja hevosrotuja, kuten esimerkiksi amerikanravureita, muita lämminverisiä ravihevosia sekä suomenhevosia ja muita pohjoismaisia kylmäverisia. Suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset kylmäveriset ovat ainoita kylmäverisiä ravureita maailmassa. Erilaisten juoksunopeuksien takia kylmäveriset ja lämmineriset juoksevat omissa lähdöissään. Kylmäveristen ja lämminveristen kohdalla monte on suosittua.

Erikokoisille poneille on myös omat lähtönsä. Shetlanninponit kilapilevat A-kategorian lähdöissä ja gotlanninrussit B-kategorian lähdöissä. B-kategoriaan kuuluvat myös yli suuret A-ponit, jotka kilpailevat täten gotlanninrussien kanssa. Poneille on myös mónte-lähtöjä ajettavien lähtöjen ohella samoin kuin hevosilla, mutta näitä lähtöjä järjestetään harvemmin. B-kategorian poneilla on vähemmän vuodessa lähtöjä kuin A-kategorian poneilla, sillä harrastajia näiden parissa on paljon harvemmassa.

Suur-Hollola Ajo 2015

Raveja järjestetään Suomessa vuoden ympäri, 363 päivää vuodessa.  Totoraveja järjestäviä raviratoja on Suomessa 43 ja niissä järjestetään, esimerkiksi joillekkin tietyille radoille ominaiset ja perinteiset ravilähdöt. Raviradan pituus Suomessa on 1 000 metriä ja Amerikassa 1 609 metriä eli maili. Yleisimmin juostavat matkat ovat yleensä 1 609m, 2 100m, mutta myös 2 600m ja 3 100m lähtöjä on, sekä yli 4 000m kilpailuja järjestetään jonkin verran. Matkat ovat paalulta eli ensimmäisenä lähteville ja aina lisätään rahasumman mukaan 20 metriä matkaa lisää, jotta saadaan tasoituksia aikaiseksi,  Eri-ikäsille hevosille on ikäluokkalähtöjä sekä myös tammoille ja oreille erikseen omia. Yleensä myös orilähdöt ovat avoimia ruunille, mutta niillä ei voi kilpailla Suurkilpailuissa.

Lähtöjen avausmuotoja on kahta erilaista, on volttilähtöjä sekä autolähtöjä. Volttilähdöissä hevonen pyörii rinkiä oman tasoituksensa mukaan eli joko paalulla, 20 metriä paalulta pois päin, tai jopa enemmän. Autolähdöissä lähtöautossa olevat siivekkeet aukeavat ja hevoset järjestyvät siivekkeissä olevien numeroiden osoittamille paikoilleen, ensimmäiseen tai toiseen riviin. Lähtöauton lähdettyä alta siivekkeet menevät kiinni ja lähtöauto ajaa hevosten alta pois.

Mitä sitten ovat Suurkilpailut?

Suomessa suurkilpailuiksi kutsutaan yli 10 000 euron ykköspalkinnosta kilpailtavia lähtöjä, jotka on Hippos luokitellut suurkilpailuiksi.  Kunikuusravit eli Kunkkarit ovat tunnetuimmat ja suosituimmat ravit Suomessa käytävistä suurkilpailuista. Muita merkittäviä suurkilpailuja ovat esimerkiksi Mikkelissä käytävä St Michael, Helsingissä käytävä Finlandia-ajo, sekä monet muut suurkilpailut unohtamatta kotimaisille hevosille järjestettävää Suur.Hollola ajoa Jokimaalla, Lahdessa.  Suurkilpailuja on lähes jokaisella radalla yksi vuodessa, jonka ympärille muut radan päätapahtumat vuosittain järjestetään.

Suur-Hollola Ajo 2015

Kilpailutoiminnan varsinaisen rungon muodostavat TotoTV-ravit, joita järjestetään läpi vuoden pääradalla Vermossa ja 20 maakuntaradalla ympäri Suomen. Kesällä lisämausteen kilpailutoimintaan tuovat kesäravit. Kesäraveissa on perinteisesti paljon yleisöä ja hyvä tunnelma, paikalle tullaan kannattamaan oman paikkakunnan urheilijoita sekä nauttimaan kesätapahtuman jäljittelemättömästä tunnelmasta. Melkein kaikki Suomessa järjestettävät ravit ovat totoraveja, mutta paikallis-ja jääravejakin järjestetään jonkun verran.

Seuraava kilpailutaso on paikallisravit. Niissä ei ole pelimahdollisuutta, mutta osallistujille maksetaan rahapalkintoja. Hevoset ovat usein aloittelevia, ja ohjastajatkin useammin harrastelijoita kuin ammattilaisia. Kilpailijat saapuvat paikalle yleensä lähialueelta. Paikallisraveja järjestetään jonkun verran myös talvisin, paikkana voi olla vaikkapa järven jäälle aurattu kavioura. Lisäksi järjestetään erilaisia harjoitusraveja, joissa ei makseta rahapalkintoja. Paikallisraveihin voidaan myös lukea talvelle järjestettävät jääravit. Jääraveissa ei myöskään pelata totoa ja palkintoina kesän paikallisravien tapaan pienet rahapalkinnot.

Raveissa ajettavien lähtöjen määrä vaihtelee ravien luonteen mukaisesti. Arkisin aloitetaan yleensä klo 18, viikonloppuisin alkamisajat vaihtelevat klo 12 ja 18 välillä. Lisäksi ajetaan lounasraveja, jotka järjestetään arkipäivisin klo 12 alkaen. Yleensä 10 lähdön ravit kestävät 2,5 – 3 tuntia. Raveissa on hyvin aikaa vaikkapa ruokailla lähtöjen välissä tai vierailla tallialueella.

Vuoden 2015 Suur-Hollola Ajoista

Raviurheiluun kuuluu myös omanlaiset varusteet. Ravikuskilla on kypärä, lasit, ajopuku, hanskat ja turvaliivi. Ajopuvun alle tulee talvisin myös erilaisia kerrastoja, jottei kuski palellu kärryille. Kesäisin ja syksyisin varustukseen kuuluu myös kypärään tuleva verkko, joka estää liian lian tulemasta naamalle. Ammattikuskit varautuvat ravipäivään useammalla ajopuvulla, etenkin kurakeleillä, kun ajettavia hevosia on monessakin eri lähdössä.

Mónte kuskilla on hyvin samanlainen varustus kuin ravikuskilla, perusvarusteet eivät poikkea toisistaan muutoin kuin housujen puolesta. Mónte kuskilla on hieman erilaiset housut ajopuvussaan, capri tyyliset puoli pitkät pussimaiset housut. Mónte kuskilla on myös mónteen soveltuvat kengät ja mahdollisesti myös ratsastajan ollessa lainakuski, saattaa hän ottaa käyttöön omat varusteet, satulat jne…

Ravikilpailuissa hevosella on käytettävä kuolaimia. Kuolaimet eivät saa aiheuttaa merkittävää kipua hevosen suuhun. Niissä ei saa olla teräviä reunoja, jotka saattavat satuttaa hevosen suuta. Kuolaimessa saa olla korkeintaan kaksi niveltä, ja moniosaisen kuolaimen osien tulee olla symmetriset. Muusta kuin metallista valmistetuissa kuolaimissa (kumi, nahka, muovi tms.) on oltava sisällä vahvike. Pehmustetun kuolaimen kuolainpehmusteen on oltava ehjä, siisti ja hevoselle turvallinen. Kuolaimen on oltava sopivan pituinen niin, ettei se purista suupieliä tai tule ohjasta vedettäessä liikaa ulospäin, jolloin se voi painaa suupieltä. Nivelkuolaimessa kuolaimen minimipaksuus suupielen kohdalta on 9 mm. Kuolainten kuntoa ja kulumista on tarkkailtava säännöllisesti ja kuluneet tai ruostuneet kuolaimet on vaihdettava uusiin.

Ohja on aina kiinnitettävä suoraan kuolainrenkaaseen soljella. Pikalukolla kuolaimeen kiinnitettävien ohjien käyttö on kielletty. Ohjaan ei saa kiinnittää mitään lisävarusteita eikä ohjaa saa solmia. Puolipäätangon kiinnittäminen ohjaan on kuitenkin sallittu. Kärrylähdössä ohjaslenkit ovat pakolliset. Kankivaikutteisten kuolainten käyttö on kielletty kärrylähdöissä. Piikkien tai harjasten käyttäminen kuolainkumeissa on kielletty.

 

Kitarauta on obersekin osa, jota käytetään tukemaan hevosen päätä ja etuosaa ja pitämään pää oikeassa asennossa. Kitaraudan oikea sopivuus ja asennus on erittäin tärkeää. Hevonen voi painaa juostessaan voimakkaasti kitarautaa vasten ja tällöin väärin asennettu kitarauta saattaa aiheuttaa vaurioita hevosen suuhun tai päähän. Raymondsekin tai kitaraudan vipuvarret eivät saa ulottua hevosen turvan yli. Obersekki on kiinnitettävä joko kitarautaan tai leukalenkkiin, ei kuolainrenkaisiin. Jos obersekin leukalenkkinä käytetään ketjua, sen on oltava litteä ja tarvittaessa päällystetty. Ketjun päällysteenä voidaan käyttää siistiä, helposti puhdistettavaa materiaalia, joka ei hankaa hevosen leukaa.

Martingaalin avulla voidaan estää hevosta nostamasta päätään liikaa. Martingaali voi olla joko ohjas- tai kiintomartingaali. Kiintomartingaalissa on oltava jouste ja sen kireyttä tarkkaillaan. Martingaali kiinnitetään turpahihnassa olevaan renkaaseen. Metallista valmistetun turparemmin (”vaijerilenkki”) käyttö on kielletty. Martingaalia ei saa kiinnittää kuolaimiin.

Päätankoa käytetään hevosilla, jotka juoksevat vinossa. Päätanko kiinnitetään etupäästään turpahihnassa olevaan renkaaseen ja takapäästään joko siloihin tai renkaalla ohjaan. Siloihin kiinnitettävän päätangon on oltava kaksiosainen (teleskooppimallinen). Vain yhden päätangon käyttäminen on sallittu.  Sileäpintaisen kumipallon käyttäminen päätangossa tai apuaisassa on sallittu.

Kärrylähdöissä hevosella on käytettävä sekä rinta- että häntäremmiä. Montélähdössä rinta- ja häntäremmin käyttö ei ole pakollista, mutta suositeltavaa. Hännän saa sitoa kiinni kärryihin. Sitomiseen tulee käyttää ohutta nahkahihnaa. Hihna tulee sitoa kiinni jouhiin, ei häntäruotoon. Häntäraudan saa kiinnittää aisoihin nahka- tai kumihihnalla, mutta kärryn perään kiinnitys tehdään aina nahkahihnalla. Potku- tai hyppyremmin on oltava soljella kiinnitetty. Kiinnitys aisaan voidaan varmistaa soljellisella nahka- tai kumihihnalla. Narun, teipin ja pintelin käyttö potku-, hyppy- tai sivuremminä sekä hännän sitomiseen on kielletty. Montélähdössä hevosen häntään kiinnitetty punainen nauha varoittaa muita potkivasta hevosesta.

Selkäloimen käyttö on sallittu myös kilpailussa. Loimen tulee olla sopivan kokoinen ja tyköistuva eikä se saa liehua. Loimen tulee olla valmistettu sellaisesta materiaalista, ettei ajovitsa siihen osuessaan aiheuta häiritsevää ääntä. Ajovitsan pituus saa olla korkeintaan 125 cm (A-kategorian ponilähdössä 110 cm) ja paino enintään 120 g. Montélähdössä ajovitsan pituus saa olla korkeintaan 90 cm (ponimontéssa 75 cm).

Mikäli hevosella halutaan käyttää uutta tai hyväksymätöntä varustetta, tai lupaa olla käyttämättä pakollista varustetta on tästä haettava erikoislupa Suomen Hippos ry:n sääntövaliokunnalta.

Kilpakärryjä on myös erilaisia. Pikalukollisia sekä perinteisellä valljastuksella olevia kärryjä ( perinteinen valjastus alla)

Muutama kuva valjastuksen eri vaiheista.

Kiellettyjä varusteita hevosilla on aika paljon. Peilaavien silmälappujen käyttö on kielletty (valkoisia silmälappuja voi käyttää). Kahden päätangon käyttäminen on kielletty. Piikkien käyttäminen päätangossa, ohjissa, apuaisoissa tai muissa varusteissa on kielletty. Nykyään talvisin ei enää saa ajaa kilpaa ilman hokkikenkiä. Hangon käyttäminen ravikilpailuissa on kielletty. Mitkään pään varusteet eivät saa peittää hevosen turpaa, sillä maalikameran kuvasta on selvästi nähtävä, mihin turpa ulottuu. Mitkään pään varusteet eivät saa täysin estää hevosta näkemästä suoraan eteenpäin. Pikkukuolaimen käyttö on kielletty. Pikkukuolaimella tarkoitetaan normaalin kuolaimen lisänä käytettävää normaalia ohuempaa kuolainta, joka kiinnitetään ohjiin tai poskihihnoihin.

Montelähtö Suur-Hollolla Ajoista 2015

Ravikilpailuissa on huomattavan paljon eroja erilaisten ratsastusmuotojen kanssa, lukuunottamatta montea. Ratsastuskilpailuissa luokkaan on mahdollisuus osallistua orit, tammat että ruunat, kun taas raveissa on lähtöjä, joihin ruunilla ei ole mahdollisuutta päästä mukaan ollenkaan. Raveissa on myös mahdollisuus pelata voittajasta, mikä ei ole ratsastuspuolella mahdollista ensinkään.

Jokaisissa raveissa on käytössä myös käsiohjelma joka on ohuehko vihkonen, josta löytyy kaikista sinä päivänä juoksevista hevosista kattavat tiedot.  Alla on kuva lähtölistasta ja selitykset numeroille ja tiedoille.

  • Hevosen tuoreimmat kilpailutulokset kertovat päivän kunnosta. Yleensä lähtöjen suosikkeja ovat viime aikoina menestyneet hevoset.
  • Vertaa hevosen ennätyksiä (1), sijoituksia (2) ja voittosummaa (3) lähdön muiden osallistujien tietoihin.
  • Toisinaan hevosten sijoituksissa lukee numeroiden sijaa kirjainlyhenteitä esimerkiksi:

* kl = koelähtö
* hpl = hylätty pitkä laukka
* hll = hylätty liiat laukat
* hlo = hylätty loppusuoran laukka
* k = keskeytys

  • Ohjastajilla (4) ja valmentajilla (5) sekä heidän aiemmalla menestyksellään voi olla merkitystä hevosen pärjäämiseen. Hyvä ohjastaja voi parantaa hevosen mahdollisuuksia huomattavasti.
  • Paljon pelaavat tutkivat myös hevosten kengitystietoja (6), lähtöpaikkoja (7) sekä kilpailun sopivuutta hevoselle.
Suur-Hollola Ajo 2015

Playsson.netillä on oma nimikkolähtö pitkäperjantaina 14.4. Turun Metsämäen raveissa. Tilaisuus on kaikille avoin, etenkin bloggaajat ovat tervetulleita mukaan tutustumaan raviurheiluun ja osallistumaan lähdön palkintojenjakoon! Voittajahevonen saa Playsson.netin logolla varustetun voittoloimen. Lipun hinta on 35 euroa ja se sisältää sisäänpääsyn raveihin sekä ruokailun ravintolakatsomossa noutopöydästä ruokajuomineen. Saamme myös oman toto-oppaan ja ennen raveja on mahdollista osallistua opastettuun tallikierrokseen.

Paikkoja on rajoitetusti. Sitovat ilmoittautumiset 26.3. mennessä info@playsson.net. Alle 16 -vuotiaat huoltajan luvalla.
TERVETULOA!

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *