Helsinki Horse Fair: Haastattelussa ratsupoliisi

Tämän vuoden Helsiki Horse Fairissa nähtiin monenlaisia esityksiä, johon mukaan mahtui myös ratsupoliisien oma Leijonan metsästys -ratsastusnäytös. Helsingin ratsupoliisilla oli messuilla myös oma ständi, joten pääsimme myös haastattelemaan heitä. Haastattelussa tällä kertaa oli Henrik Westerberg.

Henrik aloitti ratsupoliisissa vuoden 2009 kesällä, ja sitä ennen toimi noin 10 vuotta järjestyspoliisina autopartiossa. Henrikin mukaan hänet sai hakeutumaan ratsupoliisiksi ennemminkin useampi pieni syy, kuin yksi iso. Häntä tietysti kiinnostivat hevoset, kun aiemmin oli vaimon kautta käynyt muutamilla ratsastustunneilla. Henrik oli myös ollut niin kauan kenttähommissa, että halusi kokeilla jotain muita poliisin töitä. Siihen aikaan tarjoutui vielä paikka ratsupoliisissa, joka sai hänet hakemaan siihen. Tätä ennen hän oli käynyt siellä muutaman kerran työkierrolla, joten hän tiesi mihin oli hakeutumassa.

Harrastitko ennen ratsupoliisin uraasi ratsastusta?

En varsinaisesti, vaan olin puolisen vuotta ollut tuntiratsastajana ratsastuskoulussa. Periaatteessa siis aiempaa kokemusta ei juurikaan ollut.

Onko teillä ratsupoliiseilla tietyt vakioratsut,  joilla menette aina? Entä huolehditteko ratsuista kokonaan, vai onko niillä erilliset hevosenhoitajat?

Meillä ei periaattessa ole nimikkohevossysteemiä, vaan jokainen ratsastaa kaikilla hevosilla. Toki meillä on niin, että tietyt ratsastajat ratsastaa enemmän joitakin hevosia. Tämä silloin, kun mennään esimerkiksi johonkin vaativampaan paikkaan, jolloin sekä ratsastaja että hevonen tuntevat toisensa. Olemme yksikkö, ja meillä on vähän hevosia, niin silti kaikkien tulee ratsastaa kaikilla hevosilla.

Meillä hevosista huolehtii ulkopuolinen talliyrittäjä. Meillä aina tietyn väliajoin tulee kilpailutus ja nyt tässä keväällä tulee taas tallisopimuskilpailutus. Tämä talliyrittäjä huolehtii hevosista, eli ruokkii, harjaa, vie tarhaan yms. Toki me itsekin huolehdimme jonkin verran, esimerkiksi kun tulemme ratsastamasta hoidamme hevoset itse.

Käyttekö te ratsastustunneilla, ja kuinka usein harjoittelette ohjatusti ja itsenäisesti?

Mitä tulee ratsastustuntien pitämisiin, niin meillä on ulkopuolinen kouluttaja. Ikävä kyllä meillä on sen verran heikko tilanne, että on vain 20 ohjattua tuntia keväällä ja syksyllä. Sitten on tietysti paljon omatoimista ratsastusta. Niistä jotkut on sellaisia, että liikutaan ryhmässä, tai joku kokeneempi pitää meille tunnin.  Hevonen työskentelee kuusi kertaa viikossa, josta neljä on kaupungilla poliisitehtävissä ja kahdesti ihan normaalia ratsastusta joko maneesissa tai ulkokentällä.

Kierrättekö te hevosten kanssa ympäri Suomea, ja minkälaisissa tapahtumissa te käytte niiden kanssa?

Kyllä. Esimerkiksi viime vuonna käytiin Turussa, Tampereella, Kotkassa, Lahdessa, Haminassa ja tietysti myös Espoossa ja Vantaalla. Tietysti nämä lähikaupungit hoituu päiväreissuna. Eli aamulla lähdetään työvuoron alusta sinne, sitten valvotaan järjestystä ja päivän päätteeksi tullaan takaisin kotiin. Joissain tapauksissa ollaan oltu yötä, esimerkiksi Haminassa, Hamina Tattoon yhteydessä. Mikään ei tietysti estä lähtemästä kauemmaksi, mutta silloin yöpymispaikka pitää olla tiedossa. Yleensähän se on niin, että joku tapahtumajärjestäjä pyytää meitä mukaan tai sitten paikkakunnan poliisilaitos pyytää meitä paikalle tukemaan heitä heidän poliisitehtävällä. Eli puhutaan vaikka jalkapallo-ottelusta tai festareista Turussa, Tampereella tai Lahdessa.

Kuinka monta ratsupoliisia tällä hetkellä on, ja mitä vaaditaan ratsupoliisiksi haluavalta?

Ratsupoliiseja on kahdeksan ja hevosia on seitsemän. Meillä tavoitevahvuus olisi yhdeksän ratsastajaa ja kahdeksan hevosta, eli meillä on kumpaakin yhtä vajaa. Meillä ei periaatteessa ole mitään vaatimuksia hevososaamisesta ennen ratsupoliisiin töitä, vaan jokaisella tietysti tulee olla käytynä poliisikoulu. Suosituksena on myös, että on ollut muissa poliisitehtävissä ennenkuin hakeutuu tähän työhön. Ratsastustaitoa opetetaan sitten ihan työn ohessa. Pääsääntöisesti naispuoleiset poliisit ketkä tulee meille töihin, heillä on ratsastustaustaa. Miehillä ei juurikaan ole, mutta yleensä heillä on jonkun näköinen urheilutausta, jonka ansiosta tasapaino on hallussa ja he oppivat nopeasti jolloin pääsevät tien päälle muiden kanssa.

Mitä ratsupoliisihevoselta vaaditaan?  Kuinka kauan koulutus kestää ja mitä siihen sisältyy? 

Tietysti fyysiset ominaisuudet, ruuna, säkäkorkeus 175cm, sekä mieluiten n. 10-vuotias. Tietysti myös hevosen luonne, eli hevosen tulee olla rauhallinen, kuuliainen ja luottaa ratsastajaan. Ei tarvitse olla hyvä estehevonen tai loistava kouluradalla vaan sellainen, joka seisoo ja kävelee.

Koulutus on hyvin hevoskohtaista.  Sanotaanko kuitenkin näin, että kun me haetaan uutta hevosta, niin puoli vuotta-vuosi on se aika kun koulutetaan sitä muiden kokeneiden hevosten kanssa. Näin nähdään tuleeko siitä hyvä poliisihevonen, jos tulee niin koulutus jatkuu läpi koko hevosen virkauran. Jos puolessa vuodessa/vuodessa huomataan, ettei hevosesta ole tähän työhön, niin siitä luovutaan yleensä myymällä. Sitten lähdetään taas hakemaan uutta. Koulutushan on jatkuvaa, eli vaikka on pitkään ollut kokenut poliisihevonen, siitä huolimatta hevonen osallistuu yhtälailla kaikkiin harjoituksiin kuin vasta-alkajatkin. Tässähän on myös hyvin tärkeää myös, kun uusia hevosia ajetaan sisään työhön siinä on kokeneita hevosis näyttämässä esimerkkiä näille kokemattomille. Eli se hevonen siinä laumassa oppii muilta hevosilta käyttäytymismallin.

Minkälaisia suojavarusteita käytetään ratsupoliisihevosilla?

Varusteet ovat hevoskohtaisia. Joillekkin laitetaan tavalliset ratsastussuojat, kun lähdetään ratsastamaan tai kaupungille valvomaan järjestystä. Jos meillä on vaativempia tehtäviä, esim joukkueenhallintatehtäviä, silloin hevosilla on turvan päälle tuleva suoja eli visiiri ja yleensä kaikille hevosille tulee vielä matkaratsastussuojat jalkoihin sekä butsit kavioiden päälle. Muita suojia  ei olla hankittu, vaikka kaikenlaisia on maailmalla myynnissä. Ollaan kuitenkin todettu, että ne saattavat olla enemmänki  haitaksi,  kuin hyödyksi. Toki meillä on myös ratsastusloimet, joita käytetään kovemmilla pakkaskeleillä. Tiettyä suojaa nekin kuitenkin antavat.

Kerro mukavin ja vaarallisin muisto ratsupoliisiuraltasi?

Kaikista mukavinta on se, kun onnistuu hevosen kanssa. Joko on uusi hevonen,  ja sille saa opetettua jonkun asian tai ollaan jossain vaativalla paikalla, esim Helsingin keskustassa rautatieasemalla ja hevonen kävelee tai seisoo tosi hyvin. Tietysti nämä joukkueenhallintatehtävät,  eli mellakka tai vaikka jalkapallopelit, ovat olleet näitä testipaikkoja, kuinka hevoset pärjäävät sellaisessa ympäristössä, kun on meteliä, pauketta, ja paljon ihmisiä. Kun sellainen päivä on pulkassa ja todetaan, että hyvin meni ja pärjättiin, eikä osapuolet päässet toistensa kimppuun, niin se on ehkä ollut niitä parhaita hetkiä. Näkee, että hevonen toimii tositilanteessa mallikelpoisesti.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *