Emilia Tammisen blogissa painotutaan oman tallin ja kouluhevosen arkeen

Olemme ottaneet Junnutiimissä tavoitteeksi esitellä potentiaalisten nuorten bloggaajien blogeja tuoden mahdollisimman monelle muulle uutta ja mielekästä luettavaa. Samalla pääsemme syventymään hieman tarkemmin eri harrastustapoihin ja hevosurheilun lajeihin haastattelemalla bloggaajia heidän omista aihepiireistään.

Tällä kertaa bloginostoihin ja Junnutiimin haastatteluun on päätynyt Laukkapiruetteja-blogi, jonka kirjoittaja Emilia Tamminen, 16, on oman tallin ja hienon kouluhevosen omistava ratsastaja.

Esittele itsesi ja hevosesi?

Olen Emilia Tamminen, 16-vuotias ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelija. Olen harrastanut ratsastusta ihan pienestä pitäen, sillä meillä on aina ollut omia hevosia. Tämän hetkinen hevoseni, Gotika, lempinimeltään Gika, on ensimmäinen oma hevoseni. Aiemmin minulla on ollut ainoastaan shetlanninponi, joka edelleen asuu meidän omassa tallissamme.

Gika on 18-vuotias Latvialainen puoliveritamma, jolla on aiemmin kilpailtu koulua vaativissa luokissa. Minulle Gika on kuitenkin ollut ennemminkin oppimestarina ja sen kanssa ollaan näiden 2,5 vuoden aikana opittu paljon. Gika on luonteeltaan tosi kiltti ja rauhallinen ja se pyrkii miellyttämään ratsastajaa. Välillä kuitenkin ratsastaessa Gika ei ymmärrä ihan kaikkea, mitä siltä vaadin, kun se alkaa tekemään jotain omia liikkeitä. Gika on tosi kiva hevonen myös siinä mielessä, että vaikka mulla menisi aikaa koulunkäyntiin, ja jäisi sitä mukaan hevoselle vapaapäiviä, niin pystytään hyvin ns. jatkamaan siitä mihin viimeksi jäätiin.

Kerro hieman blogistasi Laukkapiruetteja?

Aloitin blogini kirjoittamisen syyskuussa 2015. Alussa blogissani oli selkeitä aihepostauksia, mutta nykyään se kertoo aikalailla minun ja Gikan arjesta ja treeneistä. Välillä heppajuttujen seasta löytyy myös lifestyle -tyyppisiä kirjoituksia. Pyrin kuitenkin kirjoittamaan omassa elämässäni tapahtumia juttuja ja muitakin kuulumisia, vaikka hevoset ovatkin suuressa osassa elämääni.

Mikä on paras postaus blogissasi?

En osaa sanoa parasta postausta, sillä en sellaista vielä ole kirjoittanut, mutta parhaimpia ovat kuitenkin Ratsastuskypärän käytöstä, Miten Pumpulin kanssa menee ja Epäonnistuneet kisat 7.8..

Mitkä seikat mielestäsi tekevät hyvän blogin? Mitä blogeja itse luet?

Mielestäni hyvä blogi on sellainen, johon tulee postauksia säännöllisin väliajoin. Tykkään myös, jos ulkoasuun on edes hieman panostettu ja ulkoasua vaihdellaan esimerkiksi vuodenajan mukaan. Tekstin täytyy olla selkeällä fontilla, helppolukuista ja sujuvaa. Luen itse blogeja vähän laidasta laitaan, sillä useimmista blogeista saa ideoita ja inspiraatiota omaan blogiin.

Millaista on arki oman tallin parissa?

Arki oman tallin parissa on aika sujuvaa, mutta tietysti välillä raskasta, sillä hevoset on aina pakko hoitaa, vaikkei itseä huvittaisi. Meillä äiti tekee lähes aina aamutallin ja vie hevoset ulos. Karsinoiden siivoaminen viikolla on usein myös äidin hommaa, mutta viikonloppusin yleensä minä siivoan ne. Minä yleensä hoidan hevoset sisälle ja teen iltatallin. Oma talli on siitä kätevä, ettei tarvitse lähteä mihinkään kauas, että pääsee tallille. Omat haasteet tuo kuitenkin esimerkiksi se, ettei voi noin vaan lähteä mihinkään lomamatkalle ennen kuin on saanut luotettavan henkilön hoitamaan hevosia.

Mikä sai sinut kiinnostumaan ratsastuksesta?

Olen aina ollut kiinnostunut ratsastuksesta, välillä vähemmän ja välillä enemmän. Tämän hetkinen kiinnostus on kyllä ihan hevosen ansiota, sillä ilman Gikaa en varmaan enää ratsastaisi, vaan harrastaisin jotain muuta. Alunperäinen kiinnostus ratsastukseen on tullut todennäköisesti äidiltä ja tämänhetkinen sitten Gikan mukana, sillä hevosessa oli alkuun niin paljon haastetta, että halusin oppia ratsastamaan sitä ja aina kun olen oppinut uutta, olen kiinnostunut lisää ratsastamisesta ja oppimisesta.

Mikä on mielestäsi parasta hevosharrastuksessa?

Parasta hevosharrastuksessa on se, että pystyy luottamaan ja tekemään yhteistyötä suuren eläimen kanssa. Se on myös parasta, että vaikka olisi kuinka huono päivä, niin hevosen nähdessä tulee hyvä mieli.

Miten treenaat kouluhevosesi kanssa?

Gikan ja minun treenaamiseen kuuluu perus kenttätyöskentelyn lisäksi maastoilua, käyntityöskentelyä ja rennompaa menemistä esim. sänkipellolla. Kentällä tehdään vaihtelevasti aika perusjuttuja käynnistä väistöihin ja taivutuksiin. Omatoimisesti menen usein kaikissa askellajeissa ja yritän saada sekä itseni että hevosen tyytyväiseksi tekemisestä. Teemme myös usein sellaisia tehtäviä, joita on kouluohjelmissa, joihin voisimme osallistua. Käydään välillä ns. tarkistamassa tilanne valvovan silmän alla, mutta meille hyvää valmentajaa en vielä ole löytänyt, mutta ehkä sellainenkin jostain joskus ilmestyy. Käyntityöskentelyssä tsekkaan ihan perusjuttuja ja kiinnitän siinä huomiota yleensä omaan istuntaani ja vaikutukseeni hevoseen. Maastoilu ja ilman satulaa meneminen yms. on taas vaihtelua ja mielenvirkistystä kaiken kentällä menemisen ohella.

Mitä tavoitteita sinulla ja hevosellasi on vuodelle 2017?

Tänä vuonna tavoitteena on päästä menemään ensimmäiset kisat Gikalla ja saada puhtaita ratoja. Myös erilaisten valmentajien silmän alle meneminen ja hyvän valmentajan löytäminen on yksi tämän vuoden tavoitteista.

Lue lisää Emilian ja Gikan elämästä Laukkapiruetteja-blogista.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *