Bloggaajien nuoret hevoset osa 1

Monet hevosihmiset mieltävät nuoren hevosen isoksi ja haastavaksi projektiksi, varsinkin nuorelle ja kokemattomalle juniorille. Päätimme junnutiimin osalta ottaa selvää bloggaajilta, joilla nuoria hevosia on, että millaista on nuoren hevosen opetus ja mitä näiden hevosten elämään kuuluu. Kokosimme erirotuisten ja ikäisten hevosten ja ponien omistajien haastatteluista kolme erilllistä postausta, joista tämä on ensimmäinen.

©Merja Mäkinen

KAISA MÄÄTTÄNEN JA BUENA CHICA

Minulla on nelivuotias muulitamma Muuli, joka on viralliselta nimeltään
Buena Chica. Muuli on hevostamman ja aasiorin jälkeläinen ja Muulin emä on
P.R.E -rotuinen hevonen, eli kai sitä voisi sanoa PRE muuliksi.

Muulista on tarkoitus tulla jokapaikanhöylä, jolla voi siis harrastaa vähän
kaikkea. Virallista ravuria siitä ei saa, mutta olen hankkinut jo
koppakärryt joten ehkä jossain vaiheessa sillä voi ajaakin. Ensisijaisesti
toivon siitä luotettavaa maastoratsua ja haaveilen dressagemuulista.

Muuli on ikäisiään hevosia jäljessä ja paljon, koska aloitin sen kanssa
ihan nollasta kun se tuli minulle kolmivuotiaana. Aloitimme ihan siitä, että
ihminen saa koskea ja ottaa kiinni. Tavoitteet vuodelle 2017 ovat siis aika
pieniä, mutta toivon että pääsisin ratsastamaan sillä jo ihan sujuvasti
kentällä ja maastossa ja että saisin kärryt perään edes talutettuna.
Osallistun sen kanssa heinäkuun lopussa Piet Nibbelinkin kurssille oppimaan
lisää muulinkäsittelyä ja heti sen jälkeen Aasileirille, jossa meillä on
muun muassa agilitykoulutusta. Vien sen myös ELMA messuille marraskuussa.
Tarkoitukseni on siis saada siitä myös vedenpitävä messumuuli, jonka hermot
eivät petä tiukissakaan tilanteissa.

©Kaisa Määttänen

Kun mietin että mikä oli haastavinta tai vaikeinta opettaa Muulille, niin
toisaalta ei mikään ja toisaalta ihan kaikki. Se on lopulta oppinut kaiken
mitä on tähän mennessä tarvinnutkin, kunhan vain olen osannut opettaa.
Käytän todella paljon ruokapalkkiota, ja ilman sitä Muuli ei todellakaan
olisi edennyt näin pitkälle. Muuli näkee maailman ja asiat jotenkin ihan
eri tavalla kuin hevonen ja aasi, vaikka muulien pitäisi muistuttaa näitä.
Jokainen muuli on tietenkin erilainen, mutta minun muulini
itsesuojeluvaisto on huippuunsa viritetty eikä se asettaudu mihinkään
vaaraan. Onneksi sen ruuansulatusvaisto on myös huipussaan ja kauraa
tarjoamalla se suostuu moniin juttuihin.

 Ratsastuspuolella jäimme syksyllä siihen tilanteeseen että Muuli tempoi ja
loikki liinassa minkä ehti enkä uskaltanut toisaalta ratsastaa kentällä
ilman liinaa. Eli siinä tulee olemaan vielä paljon haasteita ja korjattavaa.

 Käyn talilla nyt talviaikaan 3-4 kertaa viikossa. En varsinaisesti
”liikuta” Muulia juuri koskaan, vaan teen sen kanssa kaikenlaista. Saatan
opettaa samalla kertaa jotain temppua tai asiaa, raspata kavioita,
juoksuttaa viisi minuuttia tai käydä kävelyllä sen kanssa. Inhoan
ajatustakin siitä, että minun pitäisi ”liikuttaa” sitä, eli saada se vain
ottamaan askeleita ja hikoamaan. Ennemminkin aktivoin sitä aina tallilla ja
Muulille jo puomien yli juoksuttaminen on aika uusi asia.

©Kaisa Määttänen

Muuli oli siis tullessaan sillä tasolla, ettei se antanut koskea tai
antanut kiinni, joten todella pitkään käsittelin sitä vain tarkoituksena
saada se toimimaan arjessa, eli asioita joita 1-2-vuotiaan pitäisi osata.
Olen siedättänyt sitä erilaisiin asioihin ja olen tällä hetkellä todella
tyytyväinen siihen, että voin valjastaa ja varustaa sen kun se on vapaana
tarhassa ja se seisoo paikoillaan. Haluan että Muulilla on koko ajan kivaa
tehdä hommia, ja se onkin aina mielellään mukana ja tulee vastaan tarhasta.
Koska tällaisista muuleista ei minulla ole vertailukohtaa, en osaa sanoa
kuinka nopeaa tai hidasta eteneminen on ollut. Mutta olihan se satulassa
ensimmäisen kerran kolmivuotiaana eli ihan ajallaan.

 Minulla ei ollut juurikaan kokemusta nuorista ennen tätä, mutta suosittelen
kaikkia kuuntelemaan omaa nuorta ja miettimään että onko se valmis jo
seuraavalle tasolle vai pitääkö edelleen kerrata jo opittuja asioita.
Kiirehtimällä ei päästä mihinkään vaikka ikäluokkakilpailut
kuumottelevatkin. Nuorten pitää tykätä kaikesta mitä ne tekevät, jos ne saa
motivoitumaan ruokapalkalla, niin sitten sitä käytetään! Omani kanssa olen
halunnut tehdä alusta asti asioita monipuolisesti, eli yhtenä päivänä
hieman juoksutusta, sitten temppuja, agilityä, maastokävelyä ja ehkä
ratsastajaan totuttamista. Kun pidetään ne kiireisinä, eivät ne ehdi keksiä
omaa kivaa eivätkä toisaalta tylsisty jos tehdään aina vain samaa. Aika
moni vain ratsastaa ja unohtaa muun tekemisen siinä vaiheessa kun hevonen
on tarpeeksi vanha toimimaan ratsuna.

©Kaisa Määttänen

 Muulin hankinta hevosen tai aasin sijaan oli jo pitkään mielessä. Tiesin
etten hevosta tulisi missään nimessä ostamaan ja aasikin oli vähän siinä ja
siinä. Kun lopulta sain säästettyä reilusti rahaa ja muulinhankinta oli
mahdollista, en käynyt missään muulivälittäjällä kokeilemassa muuleja.
Tiesin että Espanjassa ja Saksassa on tarjontaa ja lopulta Espanjasta
löytyi kaksi muulisisarusta joista toinen lopulta tuli minulle. Tämän piti
olla osaavampi kuin sen toisen.

Kaisan ja Muulin elämästä voitte lukea lisää  Muuliprojekti-blogista.

©Ella Tikkanen

ELLA TIKKANEN JA PYSTEN PRINSSI

Pysten Prinssi ”Prinssi”, 8kk, suomenhevonen

Tulevaisuudessa Prinssistä on tarkoitus tulla ratsu, mutta sitä ennen se pääsee harjoittelemaan liikkumista myös kärryjen edessä. Ravuria Prinssistä ei luultavasti tule, mutta ei sekään vielä varmaa ole…

Alkuvuoden Prinssi saa elää varsan elämää ja leikkiä suurimman osan ajasta tarhakaverinsa kanssa. Lisäksi harjoittelemme kaikenlaisia perusjuttuja, kuten käytävällä seisomista, harjausta, kavioidenputsausta, taluttamista, jne. Välillä käymme myös maastossa virkistämässä mieltä, ja keväällä Prinssi saa totutella suitsiin ja ajovaljaisiin. Ennen kesälaitumelle lähtöä pääsemme toivottavasti harjoittelemaan myös ohjasajoa ja trailerilla matkustamista. Kesällä Prinssi menee orivarsalaitumelle, missä se saa riehua toisten orien kanssa ja oppii samalla käyttäytymään laumassa. Sieltä palattuaan alamme totutella pikkuhiljaa kärryihin ja loppuvuodesta pääsen toivottavasti jo ajamaan Prinssillä lyhyitä lenkkejä. Tavoitteenamme on siis, että vuoden lopussa Prinssi on hyvin käyttäytyvä orivarsa, joka osaa kulkea myös kärryjen edessä.

©Ella Tikkanen

Prinssi on ollut aina melko fiksu varsa ja se oppii uudet asiat nopeasti. Toisten hevosten seurassa Prinssi tekee melkein mitä vain, paitsi silloin, kun kyse on pelottavista puomeista. Tähän mennessä haastavinta onkin ollut saada Prinssi ylittämään puomit, jotka ovat sen mielestä pieniä poneja syöviä hirviöitä. Metsässä Prinssi loikkii mielellään kaatuneiden puiden yli, mutta kentällä se kiertää värikkäät puomit kaukaa.

Suurimman osan ajastaan Prinssi saa viettää tarhassa kaverin kanssa leikkien. Sen lisäksi se pääsee joskus kentälle juoksemaan tai harjoittelemaan erilaisia maastakäsittelyjuttuja. Ainakin kerran viikossa Prinssi pääsee myös metsäretkelle äitinsä kanssa ja joskus saatamme lähteä vähän pidemmällekin tutkimaan uusia maastoja. Keskimäärin Prinssi saa liikuntaa muutamana päivänä viikossa tarhassa riehumisen lisäksi.

©Ella Tikkanen

Perusjuttujen kanssa olemme edenneet melko nopeasti. Prinssi sai esimerkiksi jo ensimmäisenä päivänään riimun päähänsä ja parin viikon ikäisenä aloimme harjoittelemaan talutusta. Pienenä Prinssi sai opetella myös nostamaan kavionsa ja seisomaan paikoillaan harjauksen ajan. Syksyllä se opetteli seisomaan käytävällä ja nyt kaikki hoitotoimenpiteet onnistuvat Prinssin seistessä nätisti käytävällä. Harjoituskerrat olemme pitäneet alkuun lyhyinä ja kehuneet heti, kun Prinssi tekee oikein. Siitä olemme sitten pikkuhiljaa nostaneet vaatimustasoa ja pidentäneet harjoituskertoja. Seuraavaksi alamme varmaan totuttamaan Prinssiä suitsiin pienissä pätkissä, minkä jälkeen se saa tutustua ajovaljaisiin. Varusteiden tultua tutuiksi siirrymme ohjasajon pariin. Ajo-opetuksen kanssa aiomme edetä hitaasti, mutta varmasti.

Nuorten hevosten kanssa tulisi käyttää paljon ääntä ja kehua mahdollisimman paljon.  Eteneminen asiasta toiseen kannattaa tehdä mahdollisimman rauhallisesti ja hevosta kuunnellen pienissä pätkissä.  Kaikenlainen puuhailu nuoren kanssa pidettävä myös molemmille osapuolille mieluisena.  Luottamuksen parantamiseksi ja molemminpuoleisen luottamuksen säilymiseksi kannattaa viettää hevosen kanssa aikaa myös harjoittelun lomassa. Nuori hevonen saattaa kyllästyä yhteen juttuun tosi nopeasti, joten tekemisen täytyisi olla monipuolista.

©Ella Tikkanen

Prinssi on minulle rakkaan hevosen jälkeläinen ja se on myös ensimmäinen oma kasvattini. Olen päässyt seuraamaan sen kehitystä alusta alkaen ja siitä on tullut todella tärkeä hevonen minulle, vaikka syntymästä ei ole kulunut edes vuotta. Lisäksi Prinssin luonne on ihana, eikä ulkonäkökään sen hassumpi ole.

Ellan, Prinssin ja Prinssin emän touhuja voi lukea lisää Ellan blogista.

2 kommenttia artikkeliin ”Bloggaajien nuoret hevoset osa 1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *