Rakas ystävä vai pelkkä kilpailuväline?

Olet juuri saanut oman hevosen ja juuri nyt tunnet olevasi maailman onnellisin ihminen.  Uusi hevonen tuntuu juuri täydelliseltä sinulle, ja yhteistyönne alkaa kehittyä lupaavasti. Pian lähitallilla järjestetään kilpailut, joissa on teille sopiva luokka. Päätät ilmoittautua siihen hevosesi kanssa, sillä lyhyestä yhteisestä taipaleesta huolimatta sinulla ja hevosellasi synkkaa hyvin. Innoissasi kerrot somessa ensimmäisistä yhteisistä kilpailuistanne. Sitten julkaisuun kuitenkin ilmestyy ikävä kommentti. ”Hankit sitten hevosen pelkäksi kilpailuvälineeksi, vaikuttaa siltä, ettet välitä siitä yhtään..” Ehkä jätät kommentin omaan arvoonsa ja sivuutat sen sitä kummemmin huomioimatta, tai sitten jäät pohtimaan asiaa tarkemmin. Olenko minä hyvä hevosenomistaja? Miksi oikeastaan hankin oman hevosen? Onko se minulle rakas ystävä vai pelkkä kilpailuväline?

 

 

Aihe ponnahtelee tuon tuostakin esiin sosiaalisessa mediassa. Periaatteessa on hevosenomistajan oma asia, mikä motiivi hänellä on ollut hevosen hankkimiseen, eikä kenelläkään pitäisi olla siihen mitään sanomista. Usein hevonen kuitenkin mielletään hyväksi ystäväksi tai perheenjäseneksi siinä missä koira tai mikä tahansa muukin eläin. Aktiivisesti kilpailevat saattavat kuulla kritiikkiä siitä, että hevonen on heille vain urheiluväline. Kilpaileminen mielletään siis hevosen näkökulmasta negatiiviseksi asiaksi. Pitkät välimatkat kilpailupaikoille, rankat suoritukset ja ahkera treenaaminen kuormittavat hevosta, eikä kilpaileminen välttämättä sovi kaikille. Kilpailevan hevosen tulisi pystyä nauttimaan siitä, mitä se tekee. Sama pätee ratsastajaan. Kilpailuissa on tarkoitus pitää hauskaa.

Ihmiset ajattelevat usein mustavalkoisesti, että kilpailevat ratsastajat haluavat vain voittaa eivätkä välitä hevosistaan, kunhan ne vain suorittavat hyvin. Kilpailemisella on kuitenkin yhtä paljon eri tarkoituksia kuin on erilaisia ja eri tilanteessa olevia ratsukkoja. Kilpailuhenkinen ratsastaja rakastaa haasteita ja haluaa olla paras, ammattilainen kilpailee ansaitakseen elantonsa. Syrjäkylän harrastelijalle kilpailut voivat olla tapa tavata muita ratsastajia. Joku käyttää kilpailemista mitatakseen omaa ja ratsunsa kehitystä eikä vertaa tulosta muihin ratsastajiin, vaan omiin aiempiin  suorituksiinsa.

 

 

Oli motiivi kilpailemiseen mikä tahansa, sen tulee aina tapahtua hevosen ehdoilla. Kun hevosen tarpeet otetaan huomioon, kilpailemisesta ei pitäisi olla haittaa hevoselle. Monet hevoset jopa nauttivat kilpailemisesta ja treenaamisesta, koska niille on jäänyt niistä tilanteista hyviä kokemuksia. Se taas kertoo siitä, että ratsastaja on todennäköisesti kohdellut hevostaan reilusti kisoissa ja treeneissä, niin kuin hyvää ystävää.

Jos ratsastaja on siis löytänyt itselleen ihanan hevosystävän, jonka kanssa yhteinen taival lähtee hyvin käyntiin, ja hän olevansa valmis kilpailuihin jo yhteistyön varhaisessa vaiheessa, niin miksipä ei? Vaikkei ratsukko olisikaan vielä hitsautunut yhteen parhaalla mahdollisella tavalla, voi kilpailut olla silti hauska kokemus ja hyvä tapa kartoittaa ratsukon sen hetkistä tasoa. Se, että kilpailee paljon, ei automaattisesti tarkoita, että hevonen olisi pelkkä kilpailuväline. Jotkut ratsastajat saattavat kilpailla lukuisilla hevosilla saman päivän aikana ja jopa niin, etteivät ole koskaan ennen ratsastaneet kyseisellä hevosella. Silti he voivat olla todella eläinystävällisiä ja rakastaa hevosia täydestä sydämestään. Ammatikseen kilpailevat ostavat usein hevosia silmällä pitäen lähinnä sen potentiaalia pärjätä kilpailuissa, ja silti hevosesta voi tulla heille rakas ystävä – luotettava työkaveri.

 

 

Meitä ratsastajia on moneen lähtöön, ja jokaisella on omat tavoitteensa, mielipiteensä ja toimintatapansa, joita muiden tulee osata kunnioittaa. Välillä voi tuottaa vaikeuksia ymmärtää, miksi joku toimii tietyllä tavalla, mutta kannattaa pitää mielessä, että kaikelle on aina syynsä. Kannattaa mieluummin kysyä asiasta suoraan, kuin kritisoida nimettömänä ja asiasta tietämättömänä. Ja toisinaan on hyvä vain luottaa siihen, että toinen osaa kyllä huolehtia omista asioistaan. Voi myös miettiä sitä, miten itse toimisi kilpailun suhteen ja miksi. Erilaisia mielipiteitä saa ja pitääkin olla, ja niistä keskusteleminen asiallisesti auttaa ymmärtämään muita.

Kunnioitetaan toinen toisiamme ja pidetään hyvä huoli rakkaista hevosystävistämme! <3

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *