Rakas ystävä vai pelkkä kilpailuväline?

Olet juuri saanut oman hevosen ja juuri nyt tunnet olevasi maailman onnellisin ihminen.  Uusi hevonen tuntuu juuri täydelliseltä sinulle, ja yhteistyönne alkaa kehittyä lupaavasti. Pian lähitallilla järjestetään kilpailut, joissa on teille sopiva luokka. Päätät ilmoittautua siihen hevosesi kanssa, sillä lyhyestä yhteisestä taipaleesta huolimatta sinulla ja hevosellasi synkkaa hyvin. Innoissasi kerrot somessa ensimmäisistä yhteisistä kilpailuistanne. Sitten julkaisuun kuitenkin ilmestyy ikävä kommentti. ”Hankit sitten hevosen pelkäksi kilpailuvälineeksi, vaikuttaa siltä, ettet välitä siitä yhtään..” Ehkä jätät kommentin omaan arvoonsa ja sivuutat sen sitä kummemmin huomioimatta, tai sitten jäät pohtimaan asiaa tarkemmin. Olenko minä hyvä hevosenomistaja? Miksi oikeastaan hankin oman hevosen? Onko se minulle rakas ystävä vai pelkkä kilpailuväline?

 

 

Aihe ponnahtelee tuon tuostakin esiin sosiaalisessa mediassa. Periaatteessa on hevosenomistajan oma asia, mikä motiivi hänellä on ollut hevosen hankkimiseen, eikä kenelläkään pitäisi olla siihen mitään sanomista. Usein hevonen kuitenkin mielletään hyväksi ystäväksi tai perheenjäseneksi siinä missä koira tai mikä tahansa muukin eläin. Aktiivisesti kilpailevat saattavat kuulla kritiikkiä siitä, että hevonen on heille vain urheiluväline. Kilpaileminen mielletään siis hevosen näkökulmasta negatiiviseksi asiaksi. Pitkät välimatkat kilpailupaikoille, rankat suoritukset ja ahkera treenaaminen kuormittavat hevosta, eikä kilpaileminen välttämättä sovi kaikille. Kilpailevan hevosen tulisi pystyä nauttimaan siitä, mitä se tekee. Sama pätee ratsastajaan. Kilpailuissa on tarkoitus pitää hauskaa.

Ihmiset ajattelevat usein mustavalkoisesti, että kilpailevat ratsastajat haluavat vain voittaa eivätkä välitä hevosistaan, kunhan ne vain suorittavat hyvin. Kilpailemisella on kuitenkin yhtä paljon eri tarkoituksia kuin on erilaisia ja eri tilanteessa olevia ratsukkoja. Kilpailuhenkinen ratsastaja rakastaa haasteita ja haluaa olla paras, ammattilainen kilpailee ansaitakseen elantonsa. Syrjäkylän harrastelijalle kilpailut voivat olla tapa tavata muita ratsastajia. Joku käyttää kilpailemista mitatakseen omaa ja ratsunsa kehitystä eikä vertaa tulosta muihin ratsastajiin, vaan omiin aiempiin  suorituksiinsa.

 

 

Oli motiivi kilpailemiseen mikä tahansa, sen tulee aina tapahtua hevosen ehdoilla. Kun hevosen tarpeet otetaan huomioon, kilpailemisesta ei pitäisi olla haittaa hevoselle. Monet hevoset jopa nauttivat kilpailemisesta ja treenaamisesta, koska niille on jäänyt niistä tilanteista hyviä kokemuksia. Se taas kertoo siitä, että ratsastaja on todennäköisesti kohdellut hevostaan reilusti kisoissa ja treeneissä, niin kuin hyvää ystävää.

Jos ratsastaja on siis löytänyt itselleen ihanan hevosystävän, jonka kanssa yhteinen taival lähtee hyvin käyntiin, ja hän olevansa valmis kilpailuihin jo yhteistyön varhaisessa vaiheessa, niin miksipä ei? Vaikkei ratsukko olisikaan vielä hitsautunut yhteen parhaalla mahdollisella tavalla, voi kilpailut olla silti hauska kokemus ja hyvä tapa kartoittaa ratsukon sen hetkistä tasoa. Se, että kilpailee paljon, ei automaattisesti tarkoita, että hevonen olisi pelkkä kilpailuväline. Jotkut ratsastajat saattavat kilpailla lukuisilla hevosilla saman päivän aikana ja jopa niin, etteivät ole koskaan ennen ratsastaneet kyseisellä hevosella. Silti he voivat olla todella eläinystävällisiä ja rakastaa hevosia täydestä sydämestään. Ammatikseen kilpailevat ostavat usein hevosia silmällä pitäen lähinnä sen potentiaalia pärjätä kilpailuissa, ja silti hevosesta voi tulla heille rakas ystävä – luotettava työkaveri.

 

 

Meitä ratsastajia on moneen lähtöön, ja jokaisella on omat tavoitteensa, mielipiteensä ja toimintatapansa, joita muiden tulee osata kunnioittaa. Välillä voi tuottaa vaikeuksia ymmärtää, miksi joku toimii tietyllä tavalla, mutta kannattaa pitää mielessä, että kaikelle on aina syynsä. Kannattaa mieluummin kysyä asiasta suoraan, kuin kritisoida nimettömänä ja asiasta tietämättömänä. Ja toisinaan on hyvä vain luottaa siihen, että toinen osaa kyllä huolehtia omista asioistaan. Voi myös miettiä sitä, miten itse toimisi kilpailun suhteen ja miksi. Erilaisia mielipiteitä saa ja pitääkin olla, ja niistä keskusteleminen asiallisesti auttaa ymmärtämään muita.

Kunnioitetaan toinen toisiamme ja pidetään hyvä huoli rakkaista hevosystävistämme! <3

Ratsastajan kunnon nostaminen

Kysyin teiltä Instagramissa (@junnutiimiplaysson) haluaisitteko vinkkejä kunnon kohotukseen vai puomitehtäviin, ja vinkit kunnon nostamiseen voittivat 54%:lla. Tulen siis tässä postauksessa jakamaan teille erilaisia liikevinkkejä siitä, miten kuntoa saa nostettua.

Yleisesti ajatellen kuntosi nousee joka kerta, kun urheillessasi hengästyt. Se voi olla kymmenen kilometrin pyöräilymatka tallille tai jyrkkää ylämäkeä käveleminen.

Muista pitää aluksi treenikerrat lyhyinä ja lisää treeniaikaa vaikka joka toinen kerta 5-10:llä minuutilla.

  • Askelkyykky – alavartalon vahvistus

Helpompi versio:  Astu yksi askel eteen/taakse ja kyykkyyn molemmilla jaloilla vuorotellen. Toista liikettä 15 kertaa. Haastavampi versio (askelkyykkyhyppy): Hyppää yksi askel eteen ja kyykkyyn vuorotellen molemmilla jaloilla. Toista liikettä 20 kertaa.

  • Punnerrukset – ylävartalon vahvistus

Helpompi versio: Punnerra pitäen kädet pöydällä tai sohvan reunalla, jolloin liike ei ole niin voimakas. Lisäksi voit pitää polvet maassa, eli tehdä naisten punnerruksia. Tee 15 punnerrusta. Haastavampi versio: Punnerra kädet maassa. Kun olet saanut tarpeeksi voimaa käsiin, voit alkaa tekemään liikkeestä haastavampaa tehden miesten punnerruksia. Tee 20 punnerrusta.

  • Linkkuveitset – keskivartalon vahvistus

Helpompi versio: Asetu makaamaan selällesi ja lähde nostamaan samaan aikaan ylävartaloasi ja toista jalkaasi ja hipaise jalkaasi ilmassa. Nostele molempia jalkoja vuorotellen. Toista liikettä viisitoista kertaa. Haastavampi versio: Asetu makaamaan selällesi ja lähde nostamaan samaan aikaan ylävartaloasi ja molempia jalkojasi ylös ja hipaise molempia jalkoja ilmassa. Toista liikettä kaksikymmentä kertaa.

  • Lantionnosto yhdellä jalalla – keski- ja alavartalon vahvistus

Asetu selin makuulle, laita toinen jalka koukkuun ja nosta toinen ylös, ja lähde nostamaan lantiota ylös reisilihaksilla, ja laskeudu hitaasti alas. Jos haluat tehdä liikkeen helpommalla versiolla, voit pitää molemmat jalat koukussa. Toista liikettä 15 kertaa.

Oliko vinkeistä apua? Kuinka moni treenaa paljon kotoa käsin?

Viisi vinkkiä syksyyn

Kesä on auttamatta ohi, nyt eletään jo lokakuuta. Puiden lehdet ovat kauniin keltaisia, illat pimenevät ja lämpömittarin elohopea laskee toisinaan nollan alapuolelle. Kun ulkona on märkää, kylmää ja pimeää, ei välttämättä aina innosta lähteä tallille. Monien ratsastusmotivaatio laskee syksyisin. Ehkä koulu vie niin paljon aikaa, ettei edes ehdi tai jaksa lähteä tallille niin usein kuin haluaisi. Onneksi hevosia voi harrastaa myös ilman oikeita hevosia, eikä hevosharrastusta kannata unohtaa kokonaan, vaikka motivaatio hetkellisesti katoaisikin. Alla on viisi vinkkiä siitä, kuinka viettää aikaansa hevosjuttujen parissa vaikkapa omalla kotisohvalla.

 

1. Lue hevoskirjoja tai -lehtiä. Kirjastoista löytyy paljon erilaisia hevosaiheisia romaaneja, jotka tempaisevat lukijan mukaansa ja tarjoavat loistavan mahdollisuuden irrottautua hetkeksi kiireisestä arjesta. Tietokirjoista taas voi oppia paljon uutta tai syventää omia jo olemassa olevia hevostietoja. Tuttujen asioiden kertaaminen on hyödyllistä, sillä monet pikkuseikat ja yksityiskohdat unohtuvat helposti etenkin, jos ei ole mahdollista käydä säännöllisesti ratsastustunneilla tai valmennuksissa. Lukemalla eri kirjoittajien tekstejä voi saada uusia näkökulmia ja vinkkejä eri tilanteisiin ja aiheisiin. Hevoslehdissä annetaan paljon ajankohtaista tietoa esimerkiksi eri lajien kilpailuista, kursseista ja uusista hevosia koskevista tutkimustuloksista.

 

 

2. Katso hevosaiheisia elokuvia tai videoita. Kutsu kaverit koolle rentoutumaan yhdessä leffan pariin tai opettele uutta katsomalla jokin hevosaiheinen dokumentti tai opetusvideo. YouTubesta löytyy myös monia mielenkiintoisia videoita eri aihepiireistä. Monet esimerkiksi lataavat videoita omista valmennuksistaan. Niiden katsominen on hyvä tapa oppia ja ehkä saada lisää motivaatiota omaankin ratsastukseen! Katsomalla videoita tai elokuvia vieraalla kielellä voi samalla kehittää omaa kielitaitoaan ja laajentaa sanastoaan. Voit myös innostua kokonaan uusista asioista, kuten maastakäsittelystä tai temppujen opettamisesta hevoselle. Niistä löytyy paljon tutoriaalivideoita.

 

Pian kisataan taas Horse Show:ssa! Jos ei itse pääse paikan päälle, voi kilpailua katsoa myös televisiosta.

3. Kirjoita oma hevoskirja tai -novelli. Kirjoittaminen on mukavaa ja rentouttavaa puuhaa ja hyvä tapa purkaa omaa inspiraatiota. Jos pitkän tekstin kirjoittaminen tuntuu vaikealta, voi aloittaa vaikka novellista. Usein juonen keksiminen helpottaa, jos pystyy hyödyntämään tarinassa jotain oman elämänsä tapahtumia. Muistele viime kesää. Tapahtuiko hevosten kanssa jotain jännittävää, surullista tai hauskaa? Kohtasitko joitain erityisiä, mieleenpainuvia tai haastavia tilanteita hevosten parissa? Millaisia tunteita ne sinussa herättivät, mitä uutta opit niistä? Haluaisitko kertoa jostain sinulle tärkeästä asiasta myös muille?

 

 

4. Käy läpi kesän aikana otetut kuvat. Kameraasi on ehkä  kertynyt enemmän tai vähemmän materiaalia, jota et ole ehtinyt tai malttanut käydä läpi. Nyt kun valoisa aika vähenee eikä uusien kuvien saaminen ole niin helppoa, on hyvä aika käydä tiedostoja läpi, poistaa turhat kuvat ja tarvittaessa muokata jäljelle jääviä. Jos olet saanut videota omasta ratsastuksestasi, kannattaa katsoa ne ajatuksella läpi. Oman ratsastuksen näkeminen auttaa monia esimerkiksi istuntaongelmien korjaamisessa. On myös mielenkiintoista nähdä, miten oma ratsastus on kehittynyt kesän aikana. Kuvien ja videoiden kautta on ihana muistella mennyttä kesää ja ehkä jo suunnitella ensi vuotta.

 

    Unisieppari-aiheinen koru hevosen jouhista. (suunnittelu & toteutus: Kati Mört)

5. Tee itsellesi muisto suosikkihevosestasi Suunnittele oma jouhikoru ja askartele se lempihevosesi jouhista. Mikäli hevonen ei ole omasi, muista kysyä lupa jouhien leikkaamiseen hevosen omistajalta. Usein häntäjouhia on helpompi käsitellä, koska ne ovat vahvempia eivätkä katkea yhtä herkästi kuin harjajouhet. Voit myös maalata suosikkihevosestasi kuvan tai teettää taulun jostain onnistuneesta valokuvasta.

Artikkeli kategoriassa

Haastattelussa ratsastuskeskuksen omistaja Tiina Vainikainen

”Olen Tiina Vainikainen, nuorekas keski-ikäinen master-ratsastuksenopettaja ja talliyrittäjä, joka harjoittaa yritystoimintaa Rautalammin ratsastuskeskuksella ja siinä sivussa opettaa myös Suomen suurimman, vanhimman, kauneimman ja parhaan (sekä vaatimattomimman) ratsastuslukion opiskelijoita niin ratsastuksessa kuin muussakin hevostoiminnassa. ”
Kuinka sinusta tuli ratsastuskeskuksen omistaja/pitäjä?
”Minusta tuli ratsastuskouluyrittäjä vuonna 2004, kun perustimme osakeyhtiön, joka alkoi vastata Rautalammin ratsastuskeskuksella harjoitettavasta yritystoiminnasta. Sitä ennen olin ollut muutaman vuoden ”tavallisena” palkallisena ratsastuksenopettajana sekä Rautalammin ratsastuskeskuksella ja aiemmin myös muilla ratsastuskouluilla niin pohjoisemmassa kuin eteläisemmässäkin Suomessa.”
Millaisia hyviä ja huonoja puolia työssä on?
”Työn hyviä puolia ovat ihanat asiakkaat ja työkaverit, niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin. Hevosten hyvinvointi ja edistyminen koulutuksessaan tuovat paljon iloa ja onnea, samoin kuin ratsastajienkin. Vastuullisuus ja se, että kokee pystyvänsä auttamaan muita, on pääasiassa todella hienoa. Lisäksi nautin kovasti siitä, että saan olla osaltani kehittämässä ratsastuskoulu- ja hevostoimintaa ja pystyn kehittymään koko ajan myös itse.
Hankalia puolia työssä ovat mm. alan kustannusrakenne ja kuormittavuus, minkä vuoksi jokaisen euron vuoksi joutuu tekemään paljon töitä eikä hevosia pysty ”sammuttamaan” aktiiviajan ulkopuoliseksi ajaksi, vaan ne on hoidettava ja niille on ostettava rehut ja kuivikkeet, vaikka asiakkaat olisivatkin viettämässä joulua tai juhannusta. Huolta aiheuttaa tietenkin myös hevosten mahdolliset sairastumiset tai loukkaantumiset tai muu huonovointisuus. Onneksi meillä on kuitenkin hyvä yhteistyöverkosto ja eläinten terveydenhoitopalvelut.
Myös Suomen ihanat neljä vuodenaikaa koettelevat toisinaan, kun raavit niitä syksysateessa kastuneita ja kuraantuneita hevosia märkine loimineen tarhasta tai talven pakkanen on jäädyttänyt sekä vesiputket että portin kahvan tai kesähelle tuo tullessaan kilometrin kokoiset paarmat… Onneksi kaikki on kuitenkin vain väliaikaista. =)”
Sopisiko sinusta työhösi kaikki ihmiset, vai vaatiiko työ mielestäsi jotain tiettyä luonteenpiirteitä?
”Hevosalan töissä ei mielestäni tarvitse olla (hevos)hullu, mutta siitä on varmasti apua. Lähes jokaisella hevosalalla työskentelevällä on taustallaan alan harrastus, ja se on sekä hyvä että huono asia. Parhaillaan saat rakkaasta harrastuksestasi itsellesi työn, mutta jos sekä työ että harrastus kuormittavat Sinua 24/7, ei se tee hyvää fyysiselle eikä henkiselle terveydelle. Moni hevosalalla työskentelevä onkin viime vuosina palanut loppuun. Siksi tässä työssä olisi hyvä muistaa pitää huolta myös itsestään ja rakentaa yritys niin, ettei sen työt kuormita ketään työntekijää liikaa.
Työntekijän luonteenpiirteistä tärkeimpinä pitäisin nöyryyttä, maalaisjärkeä ja positiivisuutta. Epäkohtia löytyy aina ja kaikkialta, jos niitä oikein halutaan lähteä kaivelemaan.”
Milloin tiesit, että pitäisit joskus ratsastuskoulua? Oliko se hartaasti odotettu haave?
”Ratsastuksenopettaja oli kyllä haaveammattini. Toki nuorempana haaveilin myös tiskaajan ja kukkien kastelijan urasta… =) Kaikki koulutukseni on tähdännyt ratsastuksen opetukseen ja yritystoimintaan. Olen päässyt jo melko pitkälle, mutta vieläkin haen aktiivisesti lisäoppia.”
Mitä työhösi yleensä kuuluu päivittäin?
”Päivittäisiin työrutiineihini kuuluvat yrityksen hallinnolliset tehtävät (mm. laskutus, laskujen maksu, tuntikirjanpito…), asiakaspalvelu ja ratsastuksen opetus. Toki teen myös tallihommia ja autan tilojen huollossa ja kaikkea, mitä tarvitaan.”
Harrastatko hevosia työsi ulkopuolella?
”Hevosia en enää varsinaisesti harrasta työni ulkopuolella, koska koen sekä töideni että perheeni kärsivän siitä. Aiemmin olen kyllä harrastanut niin omilla kuin asiakkaidenikin hevosilla ja kisannut kaikissa ratsastuksen olympialajeissa myös muutaman vaativankin luokan. Se kaikki on kuitenkin ollut myös osa omaa oppimistani, jota olen sitten voinut jakaa myös asiakkailleni. ”
Lopuksi: mitä haluaisit sanoa alastasi haaveilevalle?
”Hevosalasta haaveileville haluaisin sanoa, että yrittäkää päästä seuraamaan alan oikeita ammattilaisia omassa työssään ja päästä harjoittelemaan työntekoa talleille, mitä johdetaan ammattimaisesti. Silloin saatte kuvan alan realismista, jonka jälkeen voitte päättää, haluatteko toimia niin itsekin. Tai toinen vaihtoehto on odottaa lottovoittoa tai muuta rikastumista, jolla voi rahoittaa harrastuksensa. Sekä hevosia pitävällä harrastajalla että ammattilaisella pitää kuitenkin olla sen verran rahaa, että voi huolehtia sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnista.”

Haastattelussa satulaseppä Lina Lagström

Hevosalan eri ammateista kertova haastattelusarja alkaa! Ensimmäisessä osassa tutustutaan satulasepän työhön Linan kertoman perusteella.

Lina Lagström:

Nimeni on Mikaelina Lagström, mutta käytän kutsumanimeäni Lina. Olen ammatiltani satulaseppä, asun Loviisassa ja toimialueeni on Uusimaa sekä Kymenlaakso. Minulla on kaksi omaa hevosta: connemaranponitamma Hagelunds Vanillah ja oldenburginhevostamma Pasadena.

Lina ja oldenburgtamma Pasadena kesällä vuonna 2016.
Kuinka sinusta tuli satulaseppä?
”Opiskelin vuonna 2004 Ypäjän Hevosopistolla ratsastuksenohjaaja-linjalla, ja koulutukseen kuului nahkaisen talutushihnan valmistus. Innostuin nahkatöistä ja kävin sitten lyhytkursseilla. Vuonna 2008 pääsin vihdoin Ypäjälle opiskelemaan alaa, ja valmistuin vuonna 2009 hevosenhoitajaksi, erikoistuen varusteiden valmistukseen ja korjaukseen. Valmistumisen jälkeen opiskelin historiallisia nahkatekniikoita (mm. parkitsemista) Axxell Kuggomissa ja sen jälkeen pääsin työharjoitteluun Valjasverstas Gaselliin, Kirsi Kivirannalle. Vuonna 2011 perustin oman yrityksen, Pegazos. Vuonna 2013 Ypäjällä alkoi ensimmäinen ammattitutkintolinja valjassepille. Satulansovituksessa ja satulantoppauksissa opettajana toimi Englannista Kay Hastilow (Master Saddler, Qualified Saddle Fitter and Past President of The Society of Master Saddlers).
Satulansovitus oli muutenkin kiinnostanut jo aikaisemmin, koska äitini kasvattaa poneja ja poneille ei aina ollut aivan helppoa löytää sopivia satuloita.
Keväällä 2015 aloitin yhteistyön Vixen Oy:n Karin Rosenlewin kanssa, ja häneltä sain ja saan paljon oppia satulansovituksesta. Hän on ensimmäinen suomalainen, joka suoritti Englannissa Society of Master Saddlers Qualified Saddle Fitter-tutkinnon. Hänen kanssaan olen myös päässyt tutustumaan satulanvalmistajiin (Italiassa ja Englannissa) ja saanut heiltä lisäoppia. Olen myös osallistunut erilaisille satulansovituskursseille sekä täällä kotimaassa että ulkomailla. (Lista kursseista löytyy nettisivuiltani www.pegazos.net).”
Millaisia hyviä ja huonoja puolia työssäsi on?

”Hyviä puolia ovat erilaisten ratsukoiden tapaaminen ja auttaminen satulaongelmissa, sekä tiedon jakaminen. Huonoja puolia on, kun joudun antamaan asiakkaalle huonoja uutisia – esimerkiksi jos rungontarkastuksessa ilmenee suurempia vikoja. Hyvä puoli siinä on että viallinen satula ei enää pääse käyttöön, eikä täten enää aiheuta hevoselle/ponille epämukavuutta tai haittaa.”

Sopiiko sinusta työhösi kaikenlaiset ihmiset – vai vaaditaanko työssä joitain tiettyjä luonteenpiirteitä?
”Työ vaatii samalla sekä nöyryyttä että itsevarmuutta. Se vaatii myös tarkkuutta, asiakaspalveluhenkisyyttä sekä kykyä lukea hevosta. Kommunikaatiokyky on myös tärkeää, koska sinun pitää osata sekä kuunnella asiakasta että osata kertoa selkokielellä satuloista ja satulansovituksesta. Myös ymmärrys siitä, että satula ja muut varusteet ovat vain yksi (erittäin tärkeä) osa kokonaisuutta. Yhteistyökyky muiden hevosalan ammattilaisten kanssa on myös tärkeää.”
Missä kuulit alastasi ensimmäisen kerran? Tiesitkö jo silloin, että sinusta tulisi satulaseppä?
”Ensi kosketus valjassepän työlle tuli Ypäjällä. Nahkatöistä innostuin heti, mutta satulasepän työ tuli mukaan myöhemmin. Koulutuksen myötä kiinnostus lisäkoulutukseen siis kasvoi.”
Mitä työhösi kuuluu yleensä päivittäin?
”Satulansovituksia sekä satuloiden arvioimista, avaamista, toppausta ja korjausta. Mikään päivä ei ole samanlainen,  koska jokainen hevonen, satula ja ratsastaja ovat erilaisia.”
Harrastatko hevosia työn ulkopuolella?
”Kyllä, olen kasvanut ponien kanssa ja se on elämäntapa. Tällä hetkellä omistan toisessa polvessa omakasvatti connemaratamman Hagelunds Vanillahin joka on kantavana ja varsoo toukokuun loppupuolella, sekä oldenburgtamma Pasadenan jonka kanssa yritän ehtiä valmentautua ja hieman kisata koulua.
Lisäksi pihapiirin tallista löytyy äitini ja siskoni connemaroja sekä pari yksityistä hevosta.”
Onko sinulla jotain, mitä haluaisit jakaa työstäsi?
”Haluan jakaa tietoutta satulan ja muiden varusteiden sopivuuden tärkeydestä, sekä varusteiden huollon ja turvallisuuden tarpeellisuudesta. Turvallisuus ja eettisyys kulkee tällä alalla vahvasti käsi kädessä. Suomen Valjas- ja Satulasepät ry:n puheenjohtajana haluan myös valistaa sekä ammattikuntaa että yleisöä laadukkaasta satulasepän työstä.”
Viimeinen kysymys: mikä on paras vinkkisi alalle opiskeluun?
”Ikinä ei ole valmiiksi oppinut! Suomessa pystyy nykyään jo kouluttautumaan kohtuullisen hyvin alalle, mutta suosittelen lisäkoulutusta ulkomailla. Jatkuva lisäkoulutus kannattaa. Uusia tutkimustuloksia saadaan koko ajan, satulat kehittyvät koko ajan ja hevoset muuttuvat koko ajan.”

Haastetehtäviä sinulle ja hevosellesi tulevaan kesään!

Olet ehkä käynyt jo täydentämässä ratsastuskoulun siivoustalkooväkeä ja päässyt kärräämään kottikärryjä laitumen ja lantalan väliä tulevaa kesää varten? Tai päässyt nauttimaan itse lanatusta kentästä ja selkää lämmittävästä auringosta metsäpoluilla? Koulusta pääsee pian ansaitulle lomalle, mutta vielä on muutamia viikkoja aikaa suunnitella oma kesän ämpärilista, eli summer bucket list!

Tässä kirjoituksessa jaan muutamia haasteita, jotka määräytyvät lempihevosesi syntymävuoden ja sen iän/koulutuksen perusteella. Tekstin lopussa on lisäksi 15 muuta haastetta, jotka voit halutessasi poimia omaan kesälistaasi!

Ratsastukseen liittyvä haaste:

Ota selvää, minä vuotena lempihevosesi on syntynyt. Katso syntymävuoden viimeistä numeroa (0-9). Katso alla olevasta listasta numeroa vastaava haaste ja toteuta se parhaasi mukaan! Voit valita myös oman syntymävuotesi.

0: Suunnittele koulurata hevosen alkukirjaimen mukaan. Radan ei tarvitse olla hirveän vaikea, vaan se voi koostua askellajiin siirtymisestä, kiemuraurista tai tempon vaihtelusta. Käytä mielikuvitustasi! Jos hevosen nimi alkaa esimerkiksi A-kirjaimella, voit aloittaa radan E-kirjaimen kohdalta harjoitusravissa ja lähteä C-kirjaimen kohdalta kohti lyhyen sivun B:tä. Tee suunnanvaihdos täyskäännöksen kautta kohti C-kirjainta, ja tee R-kirjaimen kohdalta kohti S:ää pohkeenväistö.

1: Hyppää ilman satulaa. Esteenä voi olla pieni ristikko, tai halutessasi voit suorittaa vaikka kokonaisen radan ilman satulaa!

2: Ratsasta käsiäsi sivulla pitäen.  Harjoittele tasapainoasi ja muiden kuin käsiapujen käyttämistä!

3: Ratsasta maastossa ilman satulaa – äläkä unohda pitkiä laukkapätkiä!

4: Uita hevosta selästä käsin.

5: Kokeile vikellystä; laukkaa takaperin istuen ja nouse seisomaan hevosen selässä!

6: Harjoittele hevosen kanssa jotain uutta ja kokematonta – ratsasta laukassa ja kierrä vesitynnyreitä, ota pellolla päästä päähän laukkaspurtti ja pyydä jotakuta mittaamaan hevosen kilometrinopeus sen perusteella!

7: Käy ainakin yhdellä valmennustunnilla.

8: Tee lista tälle vuodelle: kirjaa ylös missä haluaisit kehittyä, kuinka moniin kisoihin yrität päästä vuoden aikana ja kuinka monta kertaa aiot käydä tallilla.

9: Tee vaellusseikkailu! Onko maastoreittienne lähistöllä laavua tai kotaa? Ratsasta sinne, ja laita hevosen suitsien päälle tai alle riimu, jotta saat hevosen hyvin ja turvallisesti kiinni.  Ota mukaan tulentekovälineet ja jotain ruokaa. Voit paistaa hevosystävällesikin vaikka omenan tai banaanin! Äläkä unohda pyytää ystäviäsi mukaan!

Ajamiseen liittyvä haaste:

Nuori/ei ajolle opetettu hevonen: Oletko opettamassa nyt nuorta hevosta kärryjen eteen, tai haluaisitko opettaa jotain uutta hevosellesi? Ajo-opetuksessa hevosta opetetaan takaapäin työskentelyyn ohjasajamalla. Ohjasajoon tarvitset ohjasajovyön, suitset (ilman ohjia) ja kaksi pitkää liina, esimerkiksi kaksi juoksutusliinaa.

Kärryjen edessä kokeneempi hevonen: Ota treenin aiheeksi hyvä vauhti. Voit mennä ajamaan radalle tai tielle. Ota 10-15 minuutin alkulämmittely, mutta mikäli hevonen on vanhempi, ota vähän pidempi lämmittelyaika.  Tämä harjoitus riippuu siitä, onko hevosella hyvä kunto: olisiko hevonen valmis juoksemaan seuraavan kilometrin, vai hengästyykö hevonen jo muutaman sadan metrin ravipätkästä? Harjoitus on tämä: mieti vauhti, mitä hevonen jaksaa mennä pidemmän aikaa ja työstä sitä. Jos askellaji on esimerkiksi käynti, työstä hevonen tekemään hyvää ja tahdikasta askellusta.

Muuta täydennystä kesäsi tehtävälistaan:

  • Nuku yö tallilla
  • Pese hevosen varusteet, suojista harjakoppaan ja satulahuopiin ja loimiin
  • Käy islanninhevosvaelluksella/vaelluksella ulkomailla!
  • Ota teemakuvia hevosen kanssa
  • Pidä piknik hevosen/hevosten laitumella
  • Käy geokätköilmemässä hevosen kanssa! Kulje hevosella ratsain tai kärryin.
  • Kokeile lännenratsastusta
  • Käy ratsain tai ajaen tilaamassa pikaruokaravintolan autokaistalta syötävää 😉
  • Kuvaa koostevideo kesälomastasi
  • Pyöräile tallille – hyödynnä hyvä sää ja pidä kuntosi hyvänä muunkin urheilun avulla!
  • Opeta hevoselle jokin uusi temppu
  • Opettele laittamaan hevonen hienoksi: opettele tekemään sykeröt tai verkkoletti hevosen harjaan, ja koristele se voikukilla tai päivänkakkaroilla!
  • Käy irtojuoksuttamassa/-hypyttämässä hevosta!
  • Hyppää uusi este-ennätys
  • Osallistu ainakin yhteen kilpailuun/ravilähtöön!

Tärpit Tampereen Hevoset-messuille 2018!

Hevoset-messut vuosimallia 2018 lähestyvät kovaa vauhtia, eikä Suomen suurimpaan hevosalan messutapahtumaan ole enää kuin viikko aikaa. Hevoset-messut pidetään Tampereella jo 10. kerran, ja juhlavuoden kunniaksi luvassa paljon erilaista ohjelmaa, mm. kolme huippuluokan klinikkaa! Koko ohjelma vaikuttaa lupaavalta, mutta molemmilta päiviltä erottui joitakin ohjelmanumeroita ylitse muiden. Postauksessa on listattuna yhteensä yhdeksän messutärppiä molempien päivien ohjelmakaartista moneen eri aiheeseen liittyen.

 

Kuva: Hevoset-messujen materiaalipankki

 

Ratsastajan kunto: Mitä syke kertoo kunnostasi?

Aika ja paikka: La 7.4. klo 10.00-10.30 & su 8.4. klo 10.00-10.30 / KRAFFT-ohjelmalava, A-halli

Molempiin messupäiviin kuuluu aamupäivällä ohjelmanumero ratsastajan fysiikasta. Aiheena tavoitteiden asettaminen, oman kunnon seuranta ja analytiikan apu. Kiinnostavan oloinen, luennon tapainen numero ratsastajan fyysisestä hyvinvoinnista sekä yleiskunnon vaikutuksesta ratsastukseen. Vetäjänä tohtorikoulutettava, LitM (valmennus- ja testausoppi), fysioterapeutti sekä ammattivalmentaja Anne-Maarit Hyttinen.

 

Eettinen hevosmiestaito – suhde on turvallisuuden perusta

Aika ja paikka: La 7.4. klo 11.00-11.30 / Black Horse -lava, E-halli

Vain lauantaina nähtävässä ohjelmanumerossa liittyen eettisiin hevosmiestaitoihin, käsitellään mm. suhdetta ja sen tärkeyttä, sekä sen vaikutusta turvallisuuteen. Kyseinen numero vaikuttaa kiinnostavalta ja tärkeältä, sillä hyvä suhde hevoseen todellakin luo turvallisuutta sekä edistää kehittymistä kaikilla osa-alueilla. Järjestäjänä toimii eläinkoulutusyritys Apple Tree Ranch.

 

Hyvä käsi – hyvä tuntuma

Aika ja paikka: La 7.4. klo 11.00-11.30 & su 8.4. klo 13.00-14.00 / Racing-ohjelma-alue, E-halli

Hyvä käsi – hyvä tuntuma, niinhän se menee. Todella mielenkiintoiselta ja hyvältä vaikuttava ohjelmanumero kertoo ja käsittelee kuolaintuntuman ja muodon ongelmien ratkaisua, sekä ratsastajan käden toimintaa ja käden vaikutusta hevoseen. Numeroa on pitämässä ratsukon biomekaniikkaan perehtynyt ratsastusvalmentaja ja eläinfysioterapian opiskelija Niina Kirjorinne.

 

Kuva: Hevoset-messujen materiaalipankki

 

Varusteiden vaikutus hevoseen

Aika ja paikka: La 7.4. klo 12.30-13.00 / Black Horse -lava, E-halli

Satulan sopivuus ja sen vaikutus suorituskykyyn on tunnettu fakta. Uudet tutkimukset ovat näyttäneet, että myös muilla varusteilla on suuri vaikutus hevosen hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Ohjelmanumerossa satulaseppä Lina Lagström kertoo varusteiden vaikutuksesta hevoseen, ja sopivien varusteiden tärkeydestä niin hevoselle kuin ratsastajalle. Numero vaikuttaa lupaavalta, ja käsittelee kiinnostavasti varusteita.

 

Tasapainoinen istunta, tasapainoinen ratsukko

Aika ja paikka: La 7.4. klo 13.00-13.30 & su 8.4. klo 9.45-10.15 / Black Horse – lava, E-halli

Tietoinen ja oikeanlainen hengitys, sekä tietoisesti ja toiminnallisesti oikein hallittu ratsastajan keskivartalo mahdollistaa tasapainoisen ja terveyttä edistävän istunnan. Samalla saavutetaan keveys ja rentous apujen käyttöön ja ajoitukseen, jolloin ratsastajan ja hevosen yhteistyö paranee huomattavasti. Tästä kertoo molempina messupäivinä esitettävä ohjelmanumero ratsastajan tasapainoisesta istunnasta, ja sen vaikutuksesta hevoseen. Mielenkiintoisesta aiheesta kertomassa on AT-ratsastuspilates-istuntavalmennusmenetelmän kehittäjä Aira Toivola.

 

Estekilpailut

Aika ja paikka: La 7.4. klo 13.15-15.45 & su 8.4. klo 12.45-14.45 / Hankkija-Areena, A-halli

Estekilpailuja on ripoteltu mukava määrä messuviikonlopulle. Lauantaina on luvassa kaksi esteluokkaa: Horse Power -ponicup 100 cm estekorkeudella, sekä Hankkija-pikkuponicup myös estekorkeudella 100 cm. Ensimmäinen messupäivä on täynnä ihania ja suloisia poneja hyppäämässä metrin luokkia. Sunnuntaina nähtävissä on puolestaan hevosia kolmen luokan verran: Prix de Hankkija Kaamos Cup presented by TRS -luokka estekorkeudella 80 cm, Prix de Hankkija -kilpailu estekorkeudella 100 cm, sekä Gien Junioricup 115 cm estekorkeudella. Prix de Hankkija -luokassa hyppäämässä nähdään hienot suomenhevoset, joita en itse ainakaan halua jättää näkemättä!

 

Kuva: Hevoset-messujen materiaalipankki

 

Hevosbloggaajien Handler-kisa

Aika ja paikka: La 7.4. klo 15.30-16.00 & su 8.4. klo 15.30-16.00 / Racing-ohjelma-alue, E-halli

Molempina messupäivinä on onneksi luvassa myös bloggaajiin liittyvää ohjelmaa! Hevosbloggaajien Handler-kisassa kotimaiset hevosbloggaajat, mm. Junnutiimiläinen Pauliina blogista Raketilla kuuhun, sekä varsinkin Instagramin puolelta tunnettu Mari blogista Tuhmaponi, kilpailevat leikkimielisessä hevosenkäsittelykisassa. Tehtävät koostuvat perustottelevuudesta, kuten peruutus, väistäminen ja kohteen ylitys tai kiertäminen. Tuomarit pisteyttävät suoritukset. Lisätietoja ja tarkempi osallistujalista löytyy täältä. Hevosbloggaajana tällainen kisa on tietenkin todella kivan kuuloinen, jota kannattaa tulla ehdottomasti seuraamaan!

 

Anna-Julia Kontion esteklinikka

Aika ja paikka: Su 8.4. klo 9.45-10.30 / Hankkija-areena, A-halli

Anna-Julia Kontio on ylöjärveläinen esteratsastaja, joka on saavuttanut huikean kansainvälisen menestyksen jo nuorella iällä. Hän on kilpaillut menestyksellä voitoista ja sijoituksista maailmancupin kilpailutapahtumissa, sekä muissa kovimmissa kilpailuissa maailman ykkösnimiä vastaan. Kontion esteklinikka tulee varmasti olemaan opettavainen ja mielenkiintoinen, eikä vapaita paikkoja katsomosta takuulla paljoa tule löytymään. Esteklinikan aiheena on tasapaino ja tavoitteet esteratsastuksessa. Vain lauantaina paikalle ilmestyvät eivät onneksi välty esteklinikalta, sillä lauantaiaamuna on Mikko Mäentaustan pitämä huipputason esteklinikka, joka on varmasti loistava ja mielenkiintoinen.

 

Henri Ruosteen kouluratsastusklinikka

Aika ja paikka: Su 8.4. klo 16.00-16.45 / Hankkija-Areena, A-halli

Mikäli esteratsastus ei juurikaan kiinnosta, tai vaikka kiinnostaisikin, mutta haluaisit myös nähdä muun lajin ratsastusklinikan, niin ei syytä huoleen: Myös kouluratsastuksen ystäviä on muistettu, ja sunnuntai-iltapäivänä Hankkija-Areenalla on nähtävissä Henri Ruosteen kouluratsastusklinikka. Henri Ruoste on suomalainen kouluratsastaja, joka kilpailee kouluratsastuksessa kansainvälisellä tasolla. Ruosteen kouluklinikassa käsitellään mm. hevosen treenaamista kohti vaativia luokkia ja seuraavaa tasoa, sekä miten sisällyttää vaativien luokkien liikkeitä hevosen treeniin. Super mielenkiintoinen ja hyvä lisä esteklinikan rinnalle!

 

Anna-Julia Kontio / Kuva: Hevoset-Messujen materiaalipankki
Kuva: Hevoset-messujen materiaalipankki
Valtava Expo-alue ei takuulla lopu kesken! / Kuva: Hevoset-messujen materiaalipankki

 

Kiinnostavien ohjelmanumeroiden lisäksi messuilta löytyy valtava Expo-alue täynnä monien eri yritysten myyntipisteitä. Lompakon keventymiseltä ei taida kukaan onnistua välttymään! Myös Playsson.net on jälleen mukana Hevoset-messuilla. Playssonin sekä Riders Magazinen piste löytyy E-hallin puolelta, osastolta E 706. Junnutiimiläisistäkin moni on tulossa messuille toisena, tai molempina päivinä. Luvassa on varmasti mieleenpainuva, upea, ja tapahtumarikas messuviikonloppu. Nähdään messuilla!

 

Hevoseen pettyminen

Hevoseen pettymisessä on usein kyse väärinkäsityksestä hevosen ja ratsastajan välillä. Hevoseen voi pettyä monessa asiassa, muun muassa:

  • jos sen luonne ei ole sellainen, mitä ratsastaja odottaa tai se ei käyttäydy kuten ratsastaja toivoisi
  • jos ratsastajan odotukset eivät toteudu
  • jos ratsastaja ei koe pärjäävänsä hevosen kanssa

Hevonen on luonteikas ja iso persoonallinen eläin. Jokainen hevonen on erilainen, ja sitä täytyy lähestyä eri tavoin. Vain taidot eivät tee hevosesta taitavaa hyppääjää tai ilmava-askeleista kouluratsua, vaan sen koulutus, motiivi, keskittyminen, ja nuoresta hevosesta alkaen luotto ihmisiin ja ratsastajaan.

Hevosen mahdollinen aiempi huono käytös on historiaa, eikä sitä tarvitse jäädä pohtimaan ja miettimään. Hevonen toimii vaistojensa mukaan ja tekee sen mitä ensimmäisenä sen mieleen tulee – jos hevonen pelästyy, se päättää paeta eikä mieti miten ratsastajalle käy tai saako se sitten ratsastuksen jälkeen porkkanan palkinnoksi.

Tärkeintä on, että ratsastaja on se kenen ohjeita ja apuja hevonen kuuntelee. Itsekseen askellajeja ja ratsastusteitä vaihtava hevonen on vaaraksi sekä ratsastajalle, että muille samassa tilassa oleville.

Hevoseen ei ole tarvetta pettyä huonon kisasuorituksen vuoksi. Kilpailut ovat sekä ratsastajalle että hevoselle normaalista poikkeava tapahtuma. Ne eivät ole ratsastustunti, vaan paikka jossa katsomaan hevosen edistymistä aiempiin tuloksiin.

Kilpailukammoinen ratsastaja vaikuttaa myös hevosen suoritukseen. Hevonen aistii ihmisen epävarmuuden ja stressaantuu ja hermostuu siitä, jolloin kilpailukokemus on molemmille epävarma ja ahdistava kokemus.

Iloinen ja tyytyväinen hevonen voittaa enemmän kilpailuja sekä on mukavampi ratsastettava, kuin huonovointinen hevonen. Vaikka hevonen osaakin tulkita ilmeitä ja tunteitasi, se ei pääse pääsi sisälle. Jos olet unohtanut kouluradalla laukannoston voltin jälkeen tai pidättää hevosta esteelle tarpeeksi, hevonen ei pysty kuvittelemaan että niin olisi käynyt. Hevonen ei korjaa virhettäsi koskaan sataprosenttisesti. Tilanne ei ole hevosen aiheuttama, eikä siitä tarvitse hevosta syyttääkään.

Jos olet jostain syystä vihainen, älä pura sitä hevoseen. Ennen karsinaan menemistä hengitä syvään, ja tasaa hengityksesi. Voit mennä tallin ulkopuolelle ja tömistellä tallitiellä ja hyppiä tasajalkaa, tai tehdä pienen kävelylenkin ja puhua normaalilla äänellä itsellesi, mikä sinua ärsyttää, minkä takia ja mistä johtuen. Vaikka äkkiseltään ei uskoisi, se helpottaa oloa todella paljon.

Miten muutoin hevosta voi liikuttaa ja aktivoida, kun ratsastamalla?

Hevonenkin kaipaa silloin tällöin jotain uutta ja normaalista poikkeavaa tekemistä, jotta se ei tylsistyisi.

Listasin alle pienissä kategorioissaan asioita, mitä tiettynä vuodenaikana tai hevosen ikävuosina voi hevosen kanssa tehdä.

Nuori hevonen (n. 1-3-vuotias)

✖ Ohjasajo

  • Ohjasajossa hevosta työstetään maasta käsin pitkien ohjien avulla. Ohjasajossa ihminen kävelee hevosen perässä ikään kuin ajaisi, vaikka kärryjä ei olekaan.
  • Mikäli hevonen on tarkoitus opettaa ajolle, ohjasajo on hyvä keino alkaa totuttamaan hevosta ajatukseen, että sen takana kulkee ihminen ynnä muuta.

✖ Vapaana laukkaaminen (ns. ”irtojuoksutus”)

  • Irtojuoksutuksen ideana on, että hevonen päästetään vapaaksi esimerkiksi maneesiin tai kentälle purkaamaan energiaansa sekä tutustumaan paikkaan.

✖ Irtohypytys

  • Irtohypytyksessä maneesin tai kentän pitkien sivujen urille on rakennettu esteitä. Hevonen ohjataan estekujalle taluttamalla, josta se jatkaa matkaansa ja hyppää kaikki esteet. Hevonen voidaan opettaa pysähtymään kujan jälkeen, tai opettamaan se menemään suoraan taas kujalle uudelleen.

✖ Juoksutus

  • Juoksuttaessa hevonen juoksee ympyrällä liinassa juoksuttajan ympärillä. Juoksuttaja voi käyttää apunaan juoksutusraippaa, sekä ääntään.
  • Juoksuttaminen on hyvä tapa tutustua hevoseen ennen sisäänratsastusta. Hevosta juoksuttaessa huomaat, onko hevonen laiska vai aina valmiina töihin, ja että keskittyykö se tekemiseen. Juoksuttaessa hevosta voi totuttaa mm. satulaan.

✖ Maasta käsin ratsastus

  • Maasta käsin ratsastaessa ihminen ihminen kulkee hevosen vasemmalla puolella lavan kohdalla ja oikea käsi hevosen sään ylitse. Maasta käsin ratsastaessa hevonen tottuu taaempana kulkevaan ihmiseen ja johtaviin (kääntyminen) ja pidättäviin (pysähdys) ohjasotteisiin.

Aikuinen hevonen (n. neljännestä vuodesta eteenpäin)

✖ Maastakäsin ratsastus

  • Maasta käsitellen voi tehdä monia asioita. Maasta käsittelyssä voidaan hyödyntää ja kasvattaa hevosen lihaksia. Asioita, mitä hevonen kanssa maasta käsitellen voi tehdä, on esimerkiksi;
  • Takalihaksilla kääntyminen
  • Ihmisen ympärillä käveleminen
  • Pohkeenväistö
  • Kumartaminen

Kesä

✖ Uittaminen ja hevosen uimaan vieminen

  • Hevosta voi uittaa joko selästä, tai hevosen voi laittaa esimerkiksi veneen perään. Uittaessa on kuitenkin tärkeä huomioida, että menee aina rantaanpäin. Uiminen on todella hyvä liikuntamuoto, jossa hevonen joutuu käyttämään selkälihaksiaan ja keuhkojaan eritavoin kuin yleensä.

Talvi

✖ Potkukelkkailu

  • Hevonen liinan päähän, potkukelkka alle ja menoksi! Potkukelkkailu yhdellä kädellä kehittää omaa tasapainoasi ja lihasten koordinaatiokykyä huimasti. Potkukelkkailuun liittyy kuitenkin myös mahdollisia vaaratilanteita. Niiden välttämiseksi on hyvä;
  • ottaa hevoselle riimunnaruun sijaan juoksutusliina tai mahdollisesti muu pidempi liina
  • tuntea alue, jonne on menossa
  • tietää, miten hevonen reagoi mahdollisiin vastaantulijoihin – autoihin, ihmisiin, koiriin ja esimerkiksi traktoreihin.

Helsinki Horse Fair tulee taas – tsekkaa messuvinkit tästä!

Helsinki Horse Fair rantautuu jälleen tänä vuonna Helsingin messukeskukseen ensi viikonloppuna 2.-4.3, ja perinteisesti se onkin osa suurempaa GoExpo-tapahtumaa. Tänä vuonna mukana on myös ensimmäistä kertaa omaa ohjelmaa bloggaajille. Ajattelimmekin kerätä tähän muutaman tärpin messuohjelmasta.

Blogiexpo järjestetään tänä vuonna Plasysson.netin toimesta poikkeuksellisesti näillä messuilla, ja luvassa onkin vuoden 2017 parhaiden blogien palkitsemisia, ja esimerkiksi bloggaajahaastatteluja. Blogiexpon tarkoitus onkin lisätä hevosblogien tunnettavuutta, saada uutta nostetta niille, sekä parantaa yhteisöllisyyttä.

Blogigaalassa on kymmenen kategoriaa, joista seitsemään yleisö on saanut äänestää kategorian voitosta kilpailevat blogit. Yhdessä kategoriassa on neljä ehdokasta. Voittajien valitsemiseen vaikuttavat yleisön antamat äänestystulokset, sekä raadin pisteytys. Avoin yleisöäänestys kategorioiden voittajista on käynnissä Playsson.netin sivuilla huomiseen, eli 28.2 asti, ja sinne pääset esimerkiksi tästä. Palkitsemiset tapahtuvat lauantaina 3.3 klo 16.50, joten silloin kannattaa ainakin bloggaajien olla paikalla 😉

Toinen messutärppi on Alpakoiden agilitykisat, sekä niiden korkeushyppykilpailu. Alpakat valtaavat messuareenan kaikkina päivinä, jolloin perjantaina klo 14 ja lauantaina klo 10.05 on alpakoiden agilityshow, ja sunnuntaina klo 13.30. Agilityshow’ssa alpakoiden on tarkoitus kiertää mm. tarkkuutta vaativiä tehtäviä ja esteitä sisältävä tehtävärata mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Korkeushyppykilpailu on puolestaan perinteinen korkeusestekisa. Jos haluat siis nähdä hieman jotain erilaista ja hauskaa, laita kalenteriisi nämä Apakka- ja laamayhdistyksen järjestämät esitykset!

Jos puolestaan olet estekilpailuiden ystävä, niitäkin on tarjolla! Lauantaina 12 suomenhevosratsukkoa kilpailee 100cm luokassa toisiaan sekä kelloa vastaan pääareenalla 15.15-17. Heti niiden jälkeen starttaa puolestaan lauantain toinen esteluokka, kansallinen 120cm kutsukilpailuluokka, jossa kilpailevat 20 eri ratsukkoa.

Myös sunnuntaina vauhdin huumaa esteratsastuksessa tarjoilevat kaksi mielenkiintoista kilpailua. Ensimmäisenä ohjelmassa on varmasti jännittävä kutsukilpailu, jossa toisistaan mittaa ottavat viisi maajoukkuetason poniratsukkoa ja viisi kenttäratsastuksessa kilpailevaa hevosratsukkoa. Tämä luokka käydään korkeudella 100-105cm, ja henkilökohtaisten palkitsemisien lisäksi paras joukkue palkitaan!

Toinen sunnuntain esteluokka, joka samalla toimii loppuhuipennuksena koko messuviikonlopulle, on 125-130cm korkeudella käytävä kutsukilpailu. Luvassa siis korkeatasoista esteratsastusta koko viikonloppu!

Yksi varmasti näkemisen arvoinen ohjelmanumero on Driving Dressage Battle, jossa maajoukkuetason kuskit kilpailevat kaksintaisteluissa vaikealla tasolla käytettävillä kouluratsastusliikkeillä. Jos siis haluat nähdä taitavia hevosia kärryjen edessä, kannattaa ehdottomasti tsekata tämä! Kyseinen kilpailu on lauantaina klo 15.30.

Valjakkoajoa pystyy seuraamaan myös sunnuntaina, jolloin areenan valtaa hieman perinteisempi valjakkoajon näytöskilpailu. Tällöin valjakot kilpailevat tarkkuusajossa toisiaan vastaan, ja pudotetut pallot ja nopeus ratkaisevat. Tämä ohjelma nähtävissä klo 11.05!

Myös perinteisemmän kouluratsastuksen ystäville on tarjolla messuohjelmaa. Kouluratsastuksen portaat on esitys, jossa maajoukkuratsukot esittävät, miten kouluhevonen muuttuu koulutuksen edetessä. Kyseisessä ohjelmassa ratsukot esittävät asiota Helpon A:n luokista aina Prix st. Georgeen asti, ja lopuksi yksi ratsukko ratsastaa Intermediate tai Prix st. George -tasoisen radan.

Ohjelman aikana maajoukkuevalmentaja Marko Björs kertoo, mitä ratsukot milloinkin tekevät, ja koulutuomari Irmeli Summanen kertoo, mitä hän tuomarin osuudessa näkee, mihin hän kiinnittää huomiota ja miten hän arvostelee minkäkin liikkeen. Tästä ohjelmanumerosta on varmasti hyötyä kaikille kouluratsastuksessa kilpaileville, ja tietenkin myös monelle muulle!

Tottakai messuilla on tarjolla myös perinteinen expoalue, jossa tarjolla varmasti paljon eri tuotteita ja alennusmyyntejä, ja joka kannattaa käydä tsekkaamassa edes kerran!

Koko messuohjelman, tarkat aukioloajat ja muun infon löydät tästä!